|
Hauhon historian III osan
kirjoitushanke
Hauho-Seuran
puheenjohtaja Anne Nieminen (vas.) ja Hauho-Seuran sihteeri Irmeli
Isokivijärvi seuraavat, kun FT Ilkka Teerijoki allekirjoittaa
sopimuksen Hauhon pitäjähistorian kolmannen osan kirjoitustyöstä.
Kuva: Jouni Lehtonen.
Tiedote 11.11.2013
HAUHON HISTORIA III:N
KIRJOITUSHANKE KÄYNTIIN
Hauho-Seura ry. on
päättänyt ryhtyä tekemään Hauhon pitäjähistorian kolmatta
osaa. Kirjoitushanke toteutetaan vuosina 2014-2018. Sopimus kirjan
tekijän kanssa allekirjoitettiin maanantaina 11. marraskuuta
Hauhotalossa.
Nykytilanne
Hauhon historiaa on
valmiina kaksi osaa, jotka kattavat ajanjakson esihistoriasta
1800-luvulle. Hauhon historian toinen osa valmistui 2009
kotiseutuyhdistys Hauho-Seuran kustantamana.
Kirjoitushanke Hauho-Seura on
asettanut historiatoimikunnan ja päättänyt lähteä
kustantamaan puuttuvaa kolmatta osaa, joka kattaa itsenäisen
Hauhon kunnan (1868-2008) ajan historian. Kirjoittajaksi on
lupautunut dosentti, filosofian tohtori Ilkka Teerijoki. Hän
aloittaa kirjoitustyön vuoden 2014 elokuussa.
Tavoitteena on, että Hauhon
historian kolmas osa valmistuu 2018, jolloin Hauho-Seura
täyttää 70 vuotta ja Hauhon kunnan perustamisesta tulee
kuluneeksi 150 vuotta.
Talous
Historiahankkeen alustava
talousarvio on noin 250 000 euroa. Summa on suuri pienen
kotiseutuyhdistyksen hallinnoitavaksi, mutta jo Hauhon
pitäjähistorian toisen osan rahoittamiseksi Hauho-Seura
yhteistyökumppaneineen keräsi varoja noin 100 000 euroa.
Varainkeräys kolmatta osaa
varten on ollut käynnissä toisen osan julkaisemisesta alkaen ja
Hauho-Seuralla on jo koossa tällä hetkellä 50 000 euroa.
Hämeenlinnan kaupunki on päättänyt varata vuosien 2015-2017
talousarvioihinsa vuosittain 30 000 euron summan, yhteensä 90 000
euroa, Hauhon historian kolmannen osan kirjoitushankkeeseen. Mutta
vielä lähes puolet historiateoksen vaatimista euroista puuttuu.
Hankkeeseen toivotaankin kaikkien
hauholaisten ja Hauhon historiasta kiinnostuneiden apua. Auttaa
voi mm. osallistumalla tilaisuuksiin ja ostamalla Hauho-tuotteita,
sillä rahalähteitä ovat erilaisten Hauho-tuotteiden myynti,
tapahtumien järjestäminen, talkoot, arpajaiset, apurahat sekä
lahjoitukset yksityisiltä, yhteisöiltä ja yrityksiltä.
Merkittävä tulonlähde on Hauhon historian toisen osan myynti.
Kaikki kirjasta saadut myyntitulot käytetään kolmannen osan
kirjoittamiseen.
Kirjoittaja
Hämeenlinnalainen filosofian
tohtori Ilkka Teerijoki on kokenut pitäjähistorioiden tekijä.
Teerijoki viimeistelee parhaillaan Hämeenlinnan historiaa. Hän
on kirjoittanut myös Tornionlaakson ja Tornion kaupungin
historiat. Ilkka Teerijoki on väitellyt tohtoriksi Helsingin
yliopistossa 20 vuotta sitten pitäjänmakasiinien historiasta.
Nyt tehtävän historiateoksen ajanjaksossa häntä kiinnostavat
erityisesti 1800- ja 1900-lukujen valtavat muutokset.
- Viime vuosisadan merkittävimmäksi tapahtumaksi Suomelle ja
hauholaisille nostaisin vuoden 1918 kuohuntoineen. Suomen
itsenäistyminen on monivaiheisen kehityksen tulos, jonka juuret
juontavat pitkälle 1800-luvulle, Ilkka Teerijoki sanoo.
Lisätiedot Hauho-Seura ry:n
tiedottaja Jouni Lehtonen, puh. 040 589 3313, hallitus@hauho-seura.fi.
Kirjan kirjoittaja FT Ilkka Teerijoki, puh. 050 373 8770
Hauhon historiatoimikunta:
Anne Nieminen, puheenjohtaja,
Jouni Lehtonen, varapuheenjohtaja, Irmeli Isokivijärvi, sihteeri,
Jarmo Heiniö, Alli Isotalo, Kaisu Koskue, asiantuntijajäsen,
Leni Lustre-Pere, Leena Sarkkola, Aila Tapola ja Ulla Tupala
Hauhon historian II osan
kirjoitushanke
Historiarahastoon
Hauho-Seura r.y.
Tiedote 31.7.2009
Suururakka päätökseen
Lähes tuhatsivuinen Hauhon
historian toinen osa on valmis
Väenpaljoudestaan kuulu Hauhon
kesätorielämä vilkastuu varmuudella entisestään lauantaina
1.8. Kotiseutuyhdistys Hauho-Seuran suurhanke on saatu
päätökseen ja hartaudella odotettu Hauhon pitäjänhistorian II
osa on hankittavissa torilta klo 8-14.
Lähes tuhatsivuinen historiateos
on tuhti tieto- ja lukupaketti hauholaisesta elämän- menosta
alkaen 1530-luvulta ja edeten aina 1860-luvun suuriin
nälkävuosiin ja kunnallishallinnon uudistamiseen. Lukija
pääsee askeltamaan menneisyyteen monien eri lähtökohtien
kautta. Valtakunnallinen valtapolitiikka ja sen merkitys
hauholaisten arkeen avautuvat sekä kokonaisuutena että
yksittäisten henkilöiden elämänvaiheiden myötä. Vuosisatoja
ovat leimanneet sodat ja niiden monimuotoiset heijasteet, on
eletty läpi katovuosien, kamppailtu luonnonvoimia ja tauteja
vastaan. Menneiden aikojen esivalta on pitänyt väkeä
pinteessään säälimättömän ja alati kasvaneen verorasituksen
kautta tavalla, johon verrattuna nykyinen verokarhun murina on
lähes leppoisaksi luokiteltavaa hyrinää!
Pienelle kotiseutuyhdistykselle
kirjahanke on ollut todellinen suurponnistus. Historiatoimikunnan
puheenjohtaja Leena Sarkkola luonnehtii hankkeen kanssa kuluneita
kuutta vuotta sekä työteliäiksi että monin tavoin
vaiherikkaiksi. "Olen, samoin kuin varmaan usea toinenkin
toimikunnan jäsen, viettänyt eräitäkin unettomia öitä
miettien miten päästään eteenpäin tilanteissa, joissa
kapuloita tuli rattaisiin eri tekijöiden muodossa. Se, että
hauholaiset ovat niin innolla olleet asiassa mukana ja ahkeroineet
varainhankinnassa on kuitenkin kannustanut jatkamaan, ja siitä
tukijoukot ansaitsevat suuren kiitoksen."
Myös taloudellisesti hanke on
merkittävä. Teoksen suoranaiset kustannukset ovat noin
160 000 euroa. Ja mittava talkootyö tämän päälle.
"Tavoitteemme oli kunnianhimoinen: saada aikaiseksi
tieteelliset tutkimuskriteerit täyttävä mielenkiintoinen teos,
josta on sekä hyötyä että huvia. Jo varsin pian kävi
selväksi, että alkuvaiheessa noin neljäsataasivuiseksi aiotun
kirjan sivumäärä kasvaa huomattavasti. Lähdeaineisto oli
tavattoman laaja ja uutta kiinnostavaa tietoa tuli esiin koko
kirjoitusvaiheen ajan", Sarkkola kuvaa hankkeen etenemistä.
Tutkijoille ja historiaa
harrastaville kirja toimii kaivattuna lähdeteoksena, mutta myös
ns. tavalliselle lukijalle se tarjoaa monin tavoin palkitsevan,
jopa viihdyttävän lukuelämyksen. Kerrontaa elävöittävät eri
aihepiireistä kootut pienet tarinat ja sattumusten kuvaukset;
otteita käräjäpöytäkirjoista ja kuvauksia pitäjän
mielenkiintoisista henkilöistä ja tapahtumista. Muun kuvituksen
ohella kirjassa on käytetty paljon kartta- ja
asiakirja-aineistoja, jotka omalta osaltaan auttavat hahmottamaan
ja paikallistamaan menneiden vuosisatojen elämää ja
asuinympäristöä.
Kirjan ovat kirjoittaneet FL
Tiina Miettinen ja FT Anneli Mäkelä-Alitalo. Aktiivisesti
hankkeeseen osallistui historiatoimikunta, jonka
paikallistietämys ja näkemykset ohjasivat ajoittain varsin
särmikästä tutkimus- ja toimitustyötä koko prosessin ajan.
Historiatoimikunnan puheenjohtajana toimi Leena Sarkkola,
jäseninä olivat Irmeli Isokivijärvi, Harri Kalliokoski, Arvo
Kokkala, Jouni Lehtonen, Leni Lustre-Pere, Antero Mantere, Heikki
O.J. Maula, Salme Pohjola, Ulla Tupala ja Pentti Ylöstalo.
Hauhon historia II on myynnissä
Hauhon kesätorilla, vanhan ns. puukoulun vieressä olevassa
Hauhon Rouwasväen myyntikojussa lauantaina 1.8.2009 klo 8-14.
Teoksen hinta on 75 euroa. Myöhemmin kirjan voi hankkia mm.
Hauhon kirjastosta, Hauhon Isännöitsjijätoimisto Oy LKV:stä
tai Ilosen Puutyö Ky:n tehtaanmyymälästä.
Lisätietoja: Leena Sarkkola,
Hauho-Seuran puheenjohtaja, 040 743 1143
Jouni Lehtonen, Hauho-Seuran tiedottaja, 040 589 3313
HawuJoulun Sanomat 2008
Hauhon historian toinen osa on
valmistumassa
Kauan odotettu Hauhon historian
toinen osa on (viimeinkin!) saatu vaiheeseen, jossa käsikirjoitus
on valmis, kuvat valittu ja kuvatekstit laadittu. Aineisto alkaa
olla kutakuinkin kirjapainon porstuassa. Visuaalisen ilmeen
kirjalle antava taittotyö on käynnissä. Tämän jälkeen
laaditaan lopulliset hakemistot ja sitten – sähköiset
tiedostot alkavat keskustelunsa painokoneen kanssa. Eikä
aikaakaan, niin paperille jälki jää!
Yli kahdeksansataasivuisen
kirjajärkäleen syntyminen on ollut lievästi ilmaisten pitkä ja
vivahteikas prosessi, vaiheineen jos toisineenkin.
Lopputuloksen onnistumisen
arvioivat lukijat ja heitä on arvatenkin paljon. Näin ainakin on
lupa odottaa sen mielenkiinnon perusteella, jota kirjaa kohtaan on
tunnettu.
Ihan HawuJouluun ei kirja siis
ehtinyt, mutta sen voi kyllä jo varmasti luvata, että vielä
tämän talven lumilla sen halukkaat käteensä saavat. Ja eikös
se niin ole, että hyvää kannattaa odottaa. Asian niin
vaatiessa, hieman pitempäänkin….!
Lehdistötiedote 7.3.2008
Mekkaloitsijat joutuvat jalkapuuhun
Hauholla juhlitaan historian hyväksi
Lauantaina maaliskuun 15.
päivänä Hauhotalon pitopöydät notkuvat: mm. lohta, silliä,
silakkaa ja sienicharlottaa alkupalaksi ja pääruoaksi katettua
riistamureketta ryydittää rakuunakastike. Herkkuttelun kruunaa
salaperäinen Hawulan herkku. Ohjelmatuokiot ja tanssi edistävät
ruoansulatusta. Viidennen kerran järjestettävillä
Illallistanssiaisilla kerätään varoja Hauhon pitäjähistorian
kirjoittamiseen.
Hauho-Seuran ja Hauhon
Keskikoulun Senioriklubin järjestämän illanvieton musiikista
huolehtivat Lars Colérus, duo AnJa sekä tanssiorkesteri
Paviljonki. Tervehdyssanat esittää Hauhon kirkkoherra Tapani
Vanhanen.
Menneisyyden poluille
juhlavieraat johdattelevat vieraat Hämeen linnan haisevalta
linnan pihalta. Rääsyläinen nimeltään Juoppo-Eeva on
vainunnut Hauhon pidot, jotka peittoavat Hämeenlinnan keväiset
tarjoilut. Illan aikana saamme nähdä hänet ystävineen
kallistelemassa kolpakkoaan ja huutelemassa hävyttömyyksiään.
- Olemme kaataneet hirven ja
kaivaneet jalkapuun esiin, Hauho-Seuran puheenjohtaja Harri
Kalliokoski kertoo juhlavalmisteluiden etenemisestä.
- Hämeen linnan elättien vierailusta on saatu vihiä, vihjaa
Kalliokoski.
Taikuutta pimenevään
kevätiltaan loihtii Taikuri Tuovinen, joka viihdyttää vieraita
illan mittaan. Juhlaan saapuvien vieraiden pukeutuminen on
vapaata. Mukaan kehoitetaan varaamaan pakollisena varustuksena
vain iloinen juhlamieli ja käypä maksuväline, oravannahat tai
pankkikortti kelpaavat kumpainenkin. Illalliskortti kannattaa
hankkia ennakkoon. Niitä myydään mm. Hauhon kirjastossa tai
niitä voi tiedustella numerosta 040 589 3313 tai sähköpostitse
osoitteesta info@hauho-seura.fi.
HawuJoulun Sanomat 2007
Hauhon pitäjänhistorian 2. osa kalkkiviivoilla
Suururakka päätökseen kunnan juhlavuoden kunniaksi
Kunnallinen itsehallinto alkoi
Hauholla 1868, joten kunta viettää ensi vuonna
140-vuotispäiviään. Vuotta juhlistaa myös jo muutaman tovin
tekeillä ollut Hauhon pitäjänhistorian 2. osan julkaiseminen.
Alkuvaiheessa kirjaa työsti FL
Tiina Miettinen, varsinaisen puristuksen tutkimus- ja
toimitustöineen on kuitenkin tehnyt filosofian tohtori, Helsingin
yliopiston historian dosentti Anneli Mäkelä- Alitalo.
Jo aiemmin useita
pitäjänhistorioita toimittanut Anneli on työstänyt hauholaista
historiateosta käymällä läpi tuhansia sivuja asiakirjoja ja
muuta lähdeaineistoa. "Tutkijan ammattitaitoa on se, että
jyvät erottuvat akanoista ja mukaan otettavat asiat ovat
relevantteja kokonaisuuden kannalta", hän sanoo.
Hänen mukaansa työtä voi
äärimmäisesti pelkistäen verrata myös
talonrakennusprojektiin. "Asiakirjat ovat tiiliä, tutkijan
osuus on laasti, jolla tiilet kootaan kokonaisuudeksi".
Hyvän tutkijan ammattitaito ratkaisee, miten laasti pitää. On
oltava tiedollinen valmius ja on oltava taito kirjoittaa
johdonmukaista tekstiä, luonnollisesti, mutta ennen kaikkea on
oltava kyky hahmottaa ja ymmärtää kokonaisuuksia ja eri
asioiden, aikakausien yhteyksiä ja merkityksiä toisiinsa
nähden. "Tätä työtä tekevälle ikääntyminen on
pelkästään plussaa, sillä kokemuksella on painava
merkitys." Anneli myös muistuttaa, että tiedollisella
valmiudella ei tutkimustyössä tarkoiteta pelkästään
perusasioiden, kuten vanhojen käsialojen tai ruotsinkielen
hallintaa tai edes jonkun yksittäisen osa-alueen erinomaistakaan
osaamista. "Asiat on myös osattava nivoa aiempaan tietoon ja
niistä on voitava tehdä johtopäätöksiä."
Kullakin vuosisadalla on
erityispiirteensä
Historiateoksen 2. osa kattaa
aikakauden uuden ajan alusta kunnallishallinnon syntyyn eli Kustaa
Vaasan ajasta 1860-luvulle. "Tavoitteeni ja punainen lankani
on kertoa historian rikkaudesta. Toisaalta siitä miten erilaisia
vuosisadat olivat, millaista oli 1500-luvulla, miten 1600-luvun
läänityslaitos uudisti elämän, miten kehityttiin1700-luvulla
ja miten 1800-luku oli taas aivan oma ja erilainen vuosisatansa.
Toisaalta tuon esille miten erilaisia ihmisiä Hauholla on kautta
historian elänyt. Yleiskäsitys menneestä on tietysti
talonpoikainen, mutta on paljon muutakin", Anneli
selvittää. Ja sanoo toiveenaan ja tavoitteenaan olevan niin
elävästi kirjoitetun lopputuloksen, että lukija kokee
rokokooperuukkien ja krinoliinihameiden suorastaan hipaisevan
itseään. "Sillä ajatella: tässä, juuri tälläkin
paikalla on tepasteltu sellaisiin pukeutuneena!"
Hyvä historia tarkastelee
asioita eri näkökulmista
Varsinaista toimitustyötä on
edeltänyt systemaattinen uppoutuminen laajaan lähdeaineistoon.
Tietoja löytyy mm. voudintileistä, läänintileistä, sekä
1620-luvulta alkaen myös tuomiokirjoista, joita on kertynyt
tutkimusajanjakson aikana useita satoja niteitä. Maakirjakartat
ja muut kartat ovat niin ikään tärkeää lähdemateriaalia,
niitäkin löytyy jo 1600-luvun aineistosta. Kokeneella tutkijalla
on lisäksi "näppitietoa" lähteistä, joista saa omaa
tutkimusta tukevaa täydennystä ja tietoa uusien, joskus
yllättävienkin lähteiden äärelle. Monipuolisen
lähdeaineiston käyttö antaa Annelin mukaan mahdollisuuden
kiinnostavan ja asioita eri näkökulmista tarkastelevan historian
kirjoittamiseen. "Historia on elämän kokonaisuus ja siihen
kuuluu myös huumori, joka varsinkin vanhoja tuomiokirjoja
lukiessa pilkahtaa tuon tuosta esiin. Uskon, että juuri
tällaisten, joskus sinänsä pienimerkityksistenkin asioiden
esiin tuominen on sitä, mikä pitää lukijan mielenkiinnon
vireillä ja auttaa häntä oivaltamaan, että ihmiset ovat eri
vuosisatojen aikana ajatelleet asioita kovin eri lähtökohdista
kuin nykyään."
Vahvojen naisten tarinat
eivät ole pelkkää niskavuorelaisuutta
Omaksi suosikkivuosisadakseen
Anneli nimeää 1600-luvun. "Kaikki lähdemateriaalit ovat
luettavissa ja niistä näkyy selkeästi ajan kuva: miehet ovat
sodissa, naisten on silti selviydyttävä. Vahvojen naisten
tarinat eivät ole pelkästään niskavuorelaista
näytelmäkerrontaa."
Pitäjänhistorian toimittaminen
on todellinen suururakka, joka kuitenkaan ei ole itseisarvo
sinällään. Jos teos on hyvä, se toimii kiinnostuksen
herättäjänä muuhun paikalliseen historiatutkimukseen. Syntyy
ehkä erillisiä kylähistorioita, joku saattaa innostua jostain
yksittäisestä tapahtumasta selvittämään asioita lisää kun
haluaa ymmärtää enemmän syitä ja seuraamuksia. Miksi? on
kysymys, joka yleensä johtaa johonkin.
Leni Lustre-Pere
Niskavuoren Sanomat 2007
Hauhon historian tukitalkoot saivat kokoon sievoisen summan
historian hyväksi
Vuoden 2006 aikana Hauholla
toteutettiin Hauhon historian tukitalkoot -niminen tukki- ja
rahankeräys, jonka tuotto käytetään Hauhon historian toisen
osan julkaisukustannuksiin. Hankkeen toteutti Hauho-Seura ja sen
”primus motorina” toimi maanviljelijä Heikki Maula
Hankalasta.
Kerääjiä oli jalkautuneena eri
puolille Hauhoa kaikkiaan yli kolmekymmentä. Tukkikeräyksessä
kertyneet puut osti Metsäliitto. Tukeista kertyi rahaa kaikkiaan
3 847 euroa. Poliisiviranomaisten luvalla toteutetulla
rahankeräyksellä saatiin kokoon kaikkiaan 10 105 euroa.
Talkoilla toteutetusta keräyksestä aiheutuneet kulut olivat
ainoastaan rahankeräysluvasta ja kirjanpidosta aiheutuneet 83
euron kustannukset, joten keräysten puhdas tuotto oli yhteensä
13 952 euroa.
Hauho-Seuran tilintarkastajat
Matti Kess ja Pekka Pohjola ovat tarkastaneet keräyksen
kirjanpidon sekä tilityksen ja selvitys keräyksen toteutumisesta
on annettu Hämeenlinnan poliisilaitokselle maaliskuussa.
Keräys onnistui hyvin ja
keräyksen tuotto ylitti keräystoimikunnan epävirallisen
10 000 euron tavoitteen. Kiitos kuuluu ahkerille kerääjille
ja ennen kaikkea kansan karttuisalle kädelle.
Tukitalkoissa mukana olleille
kerääjille järjesti Hauho-Seura viime Ystävän päivänä
pienmuotoisen illanvieton Ilorannassa. Maistuvan iltapalan
tarjosi Iloranta, joten keräystuottoja ei huvennut edes
talkoolaisten maasutukseen.
Jouni Lehtonen
Seniori-lehti 2007
Hauhon pitäjähistoriaa tekemässä
Jokaisella itseään
kunnioittavalla pitäjällä on historiansa - tutkittu ja
kirjoitettu. Hauholla on mielenkiintoinen ja kunniakas
menneisyytensä, jonka tunteminen ja hyödyntäminen on
vajavaista, koska historiaamme luuraa edelleen vain arkistojen
kätköissä. Nyt nuo historian lehdet ovat tulossa
päivänvaloon, kaikkien saataville Hauhon historian toisen osan
julkaisun myötä.
Hauhon pitäjähistorian
ensimmäinen osa on yhteinen Hauhon kappeliseurakuntien
Luopioisten ja Tuuloksen kanssa. Teos kattaa ajanjakson
esihistoriasta keskiajalle, paikoin 1700-luvulle saakka.
Ensimmäisen osan teko alkoi jo vuonna 1955, ja se ilmestyi
kolmenkymmenen vuoden kuluttua, vuonna 1985. Teoksen julkaisivat
ja kustansivat Hauhon, Luopioisten ja Tuuloksen kunnat.
Saman tien Hauholla haikailtiin
jo toisenkin osan perään. Historiatoimikuntakin perustettiin
valmistelemaan toisen osan julkaisua vuonna 1987. Kuntien
taloustilanne kiristyi, joten esitykset pitäjähistorian jatkon
julkaisusta raakattiin pois kunnan talousarvioista vuosi toisensa
jälkeen.
Hauho-Seurassa virisi ajatus
kirjan kustantamisesta erillisen varainkeruun kautta. Vuonna 1998
seura ohjasikin saamansa 50-vuotisjuhlamuistamiset Hauhon
historiarahastoon, jonne kertyikin sievoinen 11 000 markan summa.
Hauho-Seura lahjoitti sinne omista varoistaan toisen mokoman eli
10 000 markkaa. Toivo oli jälleen virinnyt.
Seura teki laskelmia
julkaisuhankkeen budjetiksi. Niissä päädyttiin reiluun
miljoonaan markkaan. Seura kääntyi Hauhon kunnan puoleen ja
kunta heltyikin lupaamaan rahoitusta kolmanneksen verran.
Hauho-Seuran hallitus päätti tällöin yksimielisesti lähteä
varainkeruuseen ja Hauhon pitäjähistorian toisen osan
julkaisijaksi.
Vuonna 2001 perustettu Hauhon
Rouwasväenyhdistys ryhtyi myös pontevasti keräämään rahaa
historiarahastoon. Yhdistysnuorikko lahjoitti jo saman vuoden
lopulla rahastoon 10 000 markkaa. Vuonna 2003 päästiin vauhtiin
oikein toden teolla. Rahastoa kartuttivat tuolloin Rouwasväen 1
000 euron lisäksi LC-Hauhon 1 000 euroa ja Hauhon
Näyttämötaiteen Harrastajien lahjoittama 2 000 euroa.
Teokselle löydettiin vuonna 2003
myös tutkija ja kirjoittaja. Tampereen yliopiston kasvatti Tiina
Miettinen oli käsitellyt Hauhon historiaa jo gradussaan sekä
lisensiaattityössään "Huonosti vartioidut tyttäret.
Avioton syntyvyys ja avioliitto hauholaisissa perheissä Ruotsin
ajan lopulla." Hankkeen onnistumisen kannalta nähtiin eduksi
palkata kirjoittaja, jolla on henkilökohtaisia siteitä Hauhoon.
Tiina Miettinen uskaltautui kirjoittajaksi 1.9.2003 alkaen vaikka
julkaisuhankkeen rahoitus oli vielä avoinna. Työsopimus
laadittiin määräaikaisina pätkinä sitä mukaa kun rahaa oli
koossa. Rahoitus järjestyi, ja työsopimus jatkui kirjoittajan
kanssa keskeytyksettä maaliskuun 2006 loppuun. Tiina Miettinen
ryhtyi väitöskirjatyöhön ja Suomen Sukututkimusseuran
aikakausjulkaisu Genoksen päätoimittajaksi.
Hauho-Seura pyysi filosofian
tohtori, dosentti Anneli Mäkelä-Alitaloa saattamaan
julkaisuhanke loppuun. Hän toimittaa Miettisen kirjoittaman
tekstin sekä täydentää ja kirjoittaa sitä lisää.
Mäkelä-Alitalon oli helppo ryhtyä työhön, koska hän tunsi
hankkeen erityisen hyvin, sillä olihan hän toiminut nykyisen
historiatoimikunnan asiantuntijajäsenenä alusta, vuodesta 2003,
alkaen.
Filosofian tohtori Anneli
Mäkelä-Alitalo on Helsingin yliopiston Suomen ja Skandinavian
historian dosentti ja eläinlääketieteellisen tiedekunnan
tuntiopettaja. Hän on julkaissut parikymmentä kirjaa sekä
suuren määrän tieteellisiä ja yleistajuisia artikkeleita.
Erityisaloina hänellä ovat mm. vanhat käsialat ja asiakirjojen
tulkinta, suomalaisen naisen vanhin menneisyys ja
paikallishistoria.
Anneli Mäkelä-Alitalon ja
miehensä, emeritusprofessori Ilkka Alitalon, yksi tärkeä säie
hauholaisuuteen on Hauhon Niskavuori-näyttämö: He ovat
hauholaisen kesäteatterin intohimoisia ystäviä ja vierailevat
Miekan teatteriesityksissä joka kesä.
Julkaisuhankkeen rahoitus on nyt
hyvällä mallilla. Rahaa on kerätty kaikkiaan lähes 90 000
euroa. Lisäksi Hauhon kunta on myöntänyt rahaa
julkaisuhankkeeseen 71 000 euroa. Toimeliaimpia rahankerääjiä
Hauho-Seuran lisäksi on ollut Hauhon Rouwasväki, joka on
kerännyt viiden toimintavuotensa aikana yhteensä 10 000 euroa
Hauhon historian hyväksi. Myös lukuisat yksityishenkilöt ovat
tukeneet julkaisua vuosien saatossa merkittävillä summilla.
Myös Hauhon Keskikoulun
Senioriklubi on tehnyt huomionarvoisen työn historian hyväksi.
Senioriklubi on järjestänyt yhteistyössä Hauho-Seuran kanssa
keväiset illallistanssiaiset vuodesta 2004 alkaen. Neljästi
Hauhotalossa järjestetty maaliskuinen juhla on tuottanut
historiarahaa kaikkiaan yli 12 000 euroa. Hyvän tuoton on
mahdollistanut talkoilla valmistettu illallisruoka ja esitetty
ohjelma. Lisäksi lukuisat tahot ovat kerryttäneet
arpajaisvoittoja ja arpakauppa on käynyt. Illalliskortteja on
myyty vuosittain 130-140.
Merkittävän varainkeruutyön on
tehnyt senioriklubilainen Heikki Maula. Hän ideoi ja organisoi
Hauhon historian tukitalkoot -keräyksen. Se toteutettiin vuoden
2006 aikana tukkikeräyksenä ja ovelta ovelle suoritettuna
rahankeräyksenä. Vapaaehtoisia kerääjiä kiersi kylillä
kaikkiaan kolmisenkymmentä ja keräyksen tuotto oli lähes 14 000
euroa.
Kiintoisa ja luettava Hauhon
pitäjähistorian toinen osa ilmestyy syksyllä 2008. Kirjan
kirjoittajat ovat FL Tiina Miettinen ja FT Anneli-Mäkelä-Alitalo.
Teos käsittelee historiaamme keskiajan lopulta vuoteen 1868,
Hauhon kunnan perustamiseen, asti. Kirjaa voi tilata mm.
Hauho-Seuran internetsivujen kautta osoitteesta www.hauho-seura.fi
tai sähköpostitse info@hauho-seura.fi. Toisen osan myynnistä
kertyvä tuotto rahastoidaan kolmannen osan kirjoittamishankkeen
hyväksi.
Jouni Lehtonen
Lehdistötiedote
24.1.2006
HISTORIAN TUKITALKOOT
KÄYNNISTYIVÄT HAUHOLLA
Hauhon pitäjähistorian toisen
osan kirjoitustyö valmistuu tämän vuoden aikana. Sitä seuraa
kirjan toimittaminen, taittaminen ja painaminen. Tällä hetkellä
kirjan julkaisevalla Hauho-Seuralla on koossa rahat kirjoitustyön
loppuun saattamiseksi. Rahaa tarvitaan vielä, jotta työ saadaan
valmiiksi painotuotteeksi.
Hauhon historiatoimikunta on
jäsenensä Heikki Maulan johdolla käärinyt hihansa ja
käynnistänyt ”Hauhon historian tukitalkoot”. Varoja
historiahankkeeseen kerätään talven aikana Hauholla
suoritettavalla tukkikeräyksellä sekä Hämeenlinnan kihlakunnan
alueella toimitettavalla rahankeräyksellä.
Toimikunnan
tukkikeräysaluevastaavat vierailevat keräyslistojensa kanssa
tammi-helmikuun aikana metsänomistajien luona. Tavoitteena on
saada hyvälaatuista kuusitukkipuuta, jonka metsänomistaja kaataa
ja katkoo määrämittaan ja toimittaa ajotien varteen, josta
keräyksen suorittaja kuljettaa tukit kylien keräyspisteisiin.
Metsäliitto ostaa tukit ja niistä saatava tuotto käytetään
historiateoksen painatuskuluihin. Samanaikaisesti on käynnistynyt
poliisin asianomaisella luvalla rahankeräys, jolloin
metsänomistaja voi halutessaan vaihtoehtoisesti puiden sijaan
lahjoittaa historiarahastoon rahalahjan.
Rahankeräys jatkuu tämän
vuoden loppuun ja keräyksellä on tarkoitus kerätä varoja myös
muiltakin kuin metsänomistajilta, alueen asukkailta ja
esimerkiksi Hauhon historiasta kiinnostuneilta vapaa-ajan
asukkailta.
Filosofian lisensiaatti Tiina
Miettisen kirjoittama Hauhon pitäjähistorian toinen osa
käsittelee Hauhon historiaa keskiajan lopulta kunnallishallinnon
perustamiseen 1865.
Lisätietoja Keräystoimikunnan
puheenjohtaja Heikki Maula, puh (03) 654 4810
HawuJoulun Sanomat 2005
HAUHON HISTORIAHANKE ETENEE
AIKATAULUSSAAN
26.11.2005
Hauhon historian toisen osan
kirjoittaminen etenee suunnitellusti. Hauho-Seuran palkkaama
tutkija, filosofian lisensiaatti Tiina Miettinen on työskennellyt
jo reilun kahden vuoden ajan kirjan parissa. Mikäli rahoitus
järjestyy odotetusti, niin vuoden kuluttua kirjan pitäisi olla
valmis. Tämänkin lehden sivuilta olemme saaneet lukea
maistiaisina Tiinan työn tuloksia. Tässä lehdessä on artikkeli
hopeisista Hauhon kirkon kirjaimista.
Julkaisutyön rahoituksesta
suurin osa kerätään talkoiden, tapahtumien ja myyntityön
tuotoilla. Hauho-Seura ja Hauhon Rouwasväenyhdistys ovat olleet
ahkerimmat varainkerääjät. Varainkeruun tuotto yhdistettynä
Hauhon kunnan myöntämään rahoitukseen ylittää piakkoin 100
000 euron rajan. Myös yritysten ja yksityishenkilöiden
lahjoitukset sekä säätiöiden apurahat ovat kartuttaneet
rahastoa. Mutta kirjan saattaminen painoasuun vaatii vielä paljon
varoja.
Hauhon historian toisen osan
ennakkomyynti alkaa ensi vuoden alkupuolella. Samoin käynnistyy
vuoden 2006 alussa varainkeruukampanja, Hauhon historian
"tukitalkoot", jossa voi lahjoittaa tukkipuita tai rahaa
historiakirjan hyväksi. Keräys toteutetaan Hämeenlinnan
kihlakunnan alueella.
Tulevia tapahtumia, joiden tuotto
ohjataan historiahankkeeseen, ovat muun muassa Hauhon
musiikkijuhlien Beethoven-konsertti Hauhon kirkossa,
HawuJoulu-tapahtuma sekä Illallistanssiaiset Hauhotalossa
maaliskuussa. Näiden tapahtumien pääjärjestäjinä ovat Hauhon
Rouwasväki, Hauho-Seura ja Hauhon Keskikoulun Senioriklubi.
Konsertin järjestetyissä ovat mukana myös Hauhon seurakunta ja
Hauhon musiikkijuhlat. Rouwasväki ja Hauho-Seura ottavat
mielellään vastaan myös ideoita ja yhteistyötarjouksia uusista
tapahtumista ja tempauksista muiltakin toimijoilta.
Hauhon historian ensimmäinen
osan ilmestymisestä on kulunut juuri kaksikymmentä vuotta.
Teoksen kirjoitustyö jo käynnistyi viisikymmentä vuotta sitten.
Vietämme siis Hauhon pitäjähistorian
puolivuosisataisjuhlavuotta - toisen osan julkaisun kynnyksellä.
Jouni Lehtonen
Uutis-Häme:
HAUHON KIRKOSSA
BEETHOVEN-KONSERTTI HISTORIAN HYVÄKSI
23.11.2005
Hauhon pitäjähistorian toisen
osan kirjoittaminen edistyy aikataulussaan. Tutkija, filosofian
lisensiaatti Tiina Miettinen on kirjoittanut teosta runsaan kahden
vuoden ajan. Kirjoitustyö valmistuu ensi kesänä. Sen jälkeen
on vuorossa kirjan toimitustyö ja taitto. Hauho historia II -teos
on pukinkontissa toivelahjana jouluna 2006.
Tämä on totta, mikäli
julkaisuhanke etenee suunnitellusti ja rahoitus toteutuu. Hauhon
kunnan maksama rahoitus ja lahjoituksin, apurahoin, tempauksin ja
myyjäisin kerätty eurosumma ylittää piakkoin 100 000 maagisen
rajan. Teoksen saattaminen kirjaksi vaatii vielä muutaman
kymppitonnin keräämisen. Hauholaisilla siis riittää vielä
tekemistä pitäjähistoriansa toisen osan parissa.
Joulukuussa varainkeruuta
tapahtuu esimerkiksi Hauhon Rouwasväenyhdistyksen tuottamassa
Hämäläinen HawuJoulu -tapahtumassa Hauhon kirkonkylässä
joulukuun 10. päivänä. Viikkoa aiemmin, lauantaina 3.
joulukuuta hiljennytään Hauhon kirkossa kuulemaan
kamarimusiikkia.
Tuolloin kirkossa saadaan
maistiaisia Ludwig van Beethovenin jousikvartetoista, kun Radion
sinfoniaorkesterin muusikoista koottu Hauhon musiikkijuhlien
jousikvartetti konsertoi hyväntekeväisyyskonsertissa Hauhon
historian hyväksi. Hauhon musiikkijuhlien taiteelliset johtajat
ja puuhamiehet, sellisti Mikko Ivars ja viulisti Olli Kilpiö,
soittavat yhdessä viulistien Emma Vähälän ja Reeta Maalismaan
kanssa. Jousikvartetin jäseniä yhdistää, Radion
sinfoniaorkesterin lisäksi, pitkäaikainen jäsenyys Virtuosi di
Kuhmo -kamariorkesterissa.
Emma Vähälä, RSO:n 2.
konserttimestari, on opiskellut Sibelius-Akatemiassa, jossa hän
suoritti diplomin vuonna 2000. Lisäksi hän on opiskellut Kuhmon
viulukoulussa sekä yksityisesti Pariisissa. RSO:ssa 1. viulua
soittava Reeta Maalismaa on opiskellut Sibelius-Akatemiassa muun
muassa korealaisen viuluprofessori Mi-Kyung Leen johdolla.
Vuodesta 1998 alkaen RSO:n alttoviulistina soittanut Olli Kilpiö
opiskeli Sibelius-Akatemiassa suorittaen diplomitutkinnon
erinomaisin arvosanoin vuonna 1995. Vuosina 1998-2000 Kilpiö
opiskeli Kölnin Musiikkikorkeakoulussa. Mikko Ivars opiskeli
sellon soittoa Sibelius-Akatemiassa Martti Rousin johdolla,
suorittaen diplomitutkinnon 1995 erinomaisin arvosanoin. Tämän
jälkeen hän täydensi opintojaan eri mestarikursseilla. Vuodesta
1997 vuoteen 2003 Ivars työskenteli Suomen Kansallisoopperan
orkesterissa, vuodesta 2003 lähtien hän on työskennellyt Radion
sinfoniaorkesterissa. Mikko Ivars on myös Avanti! -kvartetin
jäsen.
Muusikot soittavat konsertin
ilman palkkiota. Hauhon musiikkijuhlien jousikvartetin jäsenet
haluavat näin osaltaan taiteellisella työpanoksellaan osallistua
hauholaiseen historiankirjoitukseen. Hauhon musiikkijuhlat
järjestetään ensi heinäkuussa jo viidennen kerran.
Musiikkijuhlat ja Hauho-Seura ovat tehneet hyvää tiedotus- ja
markkinointiyhteistyötä juhlien alusta alkaen.
Hauhon Beethoven-konsertin
järjestävät Hauhon Rouwasväenyhdistys ja Hauho-Seura
yhteistyössä Hauhon seurakunnan kanssa. Konsertin tukijana on
Hauhon Osuuspankki. Konsertissa kuullaan Beethovenin
jousikvartetto G-Duuri, op. 18 nro. 2 ja jousikvartetto B-Duuri,
op. 130.
Hauhon musiikkijuhlien
jousikvartetin Beethoven-konsertti Hauhon kirkossa lauantaina
3.12.2005 kello 16. Liput 12 €. Lippuja ennakkoon Hauhon
Kirjakaupasta, puh (03) 675 1192 sekä ennen konserttia ovelta.
Jouni Lehtonen
Keski-Häme:
Hauholla juhlittiin historiaa
HAUHOLAISET LAITTOIVAT JALALLA KOREASTI HISTORIAN HYVÄKSI
30.3.2005
Hauholaisten suurhanke,
pitäjänhistorian toisen osan julkaisu, sai lisäpuhtia
Hauhotalossa järjestetyistä illallistanssiaisista. Varainkeruu
kotiseututyön hyväksi on joskus myös hauskaa juhlimista.
Hauho-Seura ja Hauhon Keskikoulun Senioriklubi järjestivät
Hauholla maaliskuun puolivälissä illanvieton, jonka tuotto
käytetään Hauhon historian toisen osan kirjoittamiseen.
Illan avasi Hauholle kotiutunut
Hahkialan kartanon isäntä Karl Fazer. Hän kehui hauholaisten
intoa ja harrastuneisuutta perinteiden ja vanhan kunnioittamiseen.
Musiikkipitoisesta ohjelmasta vastasivat "ruokapalkalla"
sopraano Mari-Anni Hilander, harmonikkataitajat Heidi ja Henna
Hieto sekä Lasse Colérus, joka viihdytti yleisöä flyygelin ja
haitarin sävelin. Ylöjärven pelimannit solistinaan Kauko
Virtanen tanssittivat juhlayleisöä pelimannimusiikin parhain
paloin. Huvipaikan yleisestä järjestyksestä vastasi Hauhon
Rouwasväen valpas järjestyksenvalvojapartio. Väriä juhlaan toi
Lahdentaan kartanon herra, sotaneuvos Otto Ernst Boije,
seuralaisineen. Hämeen Vanhan Linnan Killan
elävöittäjäryhmän kustavilaisen ajan pukuloisto toi samalla
tuulahduksen 1700-luvulta, mikä sopi mainiosti illan
historialliseen teemaan.
Illan armoitettuna päätähtenä
loisti emäntien kattama runsas illallispöytä. Emäntä Eine
Korhosen johdolla Hauho-Seuran ja Hauhon Keskikoulun Senioriklubin
ahkerat vapaaehtoisvoimat pyörittivät satoja lihapullia,
raastoivat ja pilkkoivat salaatteja, perkasivat sillejä sekä
koristelivat kakkuja. Illan noin 150 hengen yleisön suihin
katosivat ruuat lähes viimeistä murua myöden. Illan
erikoisherkku, mehukas villisian paisti, sai vaativammankin
kulinaristin kiitoksen osakseen. Toki, kuivempikin muona olisi
maittanut, sillä palanpainiketta löytyi Hauhotalolle loihditusta
anniskeluravintola Hopeisesta Oravasta, jonka virvokemyynti
kartutti myös historiarahastoa.
Varainkeruu on suururakka
Hauhon historian valmistuminen ei
ole kiinni senteistä, vaan eurojakin vielä tarvitaan.
Julkaisuhankkeen rahoituksesta vastaa Hauhon kunta 30 prosentin
osuudella. Hauho-Seuran ja sen yhteistyökumppaneiden vastuulla on
loput arviolta parinsadan tuhannen euron hankkeesta. Näinkin
suuri hanke kotiseutuyhdistyksen toteuttamana vaatii rohkeutta.
- Hankkeen käynnistäminen vaati hiukan myös hulluutta,
uskallusta hypätä tyhjän päälle ja luottaa omiin voimiin. Ja
ainakin tähän saakka riski on kannattanut, vaikka välillä
yöunet ovatkin menneet, Hauho-Seuran puheenjohtaja Leena Sarkkola
tunnustaa.
Hän kiittää seuran hallitusta ennakkoluulottomuudesta ja
uskalluksesta lähteä hankkeeseen. Samalla puheenjohtaja Sarkkola
jakaa kiitoksensa hyville yhteistyökumppaneille, joita on
löytynyt hauholaisista yhdistyksistä.
- Rouwasväki, keskikoulun seniorit,
näyttämötaiteenharrastajat, leijonat sekä muutamat yritykset
ja yksityiset lahjoittajat. Pienistäkin puroista kasvaa vuolas
virta, puheenjohtaja Sarkkola luettelee tahoja, jotka ovat
rahastoa kartuttaneet.
- Mutta rahaa tarvitaan vielä paljon. Tällä hetkellä rahoitus
on varmaa tämän vuoden loppuun asti. Sen jälkeen edessä onkin
iso kysymysmerkki, jos emme saa lisää yhteistyökumppaneja tai
apurahoja, Sarkkola miettii. Myös Hauhon kunnan päättäjien ja
kunnan johdon kiinnostus hanketta kohtaan askarruttaa.
- Kunta voisi osoittaa kiinnostusta hanketta kohtaan, muutenkin
kuin vain maksamalla kolmasosan. Hanke on yhteinen, ja varmasti
mielenkiintoinen lopputulos on myös yhteistä. Hyviä ideoita
otetaan vastaan, ja myös hauholaisten yhdistysten ja yritysten
toivon lähtevän mukaan esimerkiksi järjestämällä jonkun
tempauksen historian hyväksi.
Tutkija kirjoittaa uutta ja
korjaa vanhaa
Filosofian lisensiaatti Tiina
Miettinen on Hauho-Seuran palkkaamana tutkijana kirjoittanut
teosta täysipäiväisesti jo reilun puolentoista vuoden ajan.
Työsopimuksen edellyttämä tahti on 16 sivua valmista tekstiä
kuukaudessa.
- Menossa on kirjoitusvaihe. Kirjoitan uutta ja korjaan vanhaa
sekä käyn läpi uusia lähteitä. Tässä työssä on mahdoton
edetä järjestelmällisesti. Joskus on pakko tehdä suuriakin
muutoksia ja lisäyksiä jo valmiiseen tekstiin, koska löytyykin
uutta valaisevaa aineistoa, Tiina Miettinen kertoo työstään.
Nyt hän odottaa innolla matkaa
Ruotsin Valtionarkistoon. Tutkijan päiväuni on löytää sieltä
jokin jännittävä Hauhoa koskeva vanha asiakirja.
- Tukholmassa on useitakin Suomea koskevia vanhoja lähdesarjoja,
joita ei ole kopioitu Suomeen. Vinkkejä näistä olen saanut
tutkijakollegoilta, Miettinen hehkuttaa.
Hauhon pitäjänhistorian
ensimmäistä osaa valmisteltiin kolmekymmentä vuotta. Se
ilmestyi vuonna 1985 ja kattaa ajan jakson esihistoriasta
keskiajan lopulle. Teoksessa käsitellään myös Hauhon
kappeliseurakuntia Tuulosta ja Luopioista. Tekeillä oleva toinen
osa keskittyy Hauhon tapahtumiin 1500-luvulta kunnallishallinnon
aloittamiseen vuonna 1865.
Mikäli hauholaisten talkoointo säilyy ja rahoitus järjestyy,
niin käsikirjoituksen pitäisi valmistua vuoden 2006 kesällä.
Tämän jälkeen on edessä toimitus- ja painotyö. Uunituore
historiakirja on kaiken kansan luettavana vuoden 2006 lopulla.
Niin, se illallistanssiaisten
tuotto? Kuudesta seitsemään sivua valmista historiaa, ja ehkä
muutama mehukas tarina tuleville tutkijoille. Eli kyllä
hauholaisilla vielä iltamia riittää.
Jouni Lehtonen
Hauhon
historiakirjahanke harppasi aimo askeleen
5.5.2003
HAUHO-SEURA PALKKASI HISTORIAN KIRJOITTAJAN
Hauhon historian toisen osan
kirjoittamishanke etenee vauhdilla. Hauho-Seura on valinnut
kirjoittajaksi tamperelaisen filosofian lisensiaatin Tiina
Miettisen. Hänen työnsä alkaa 1.9.2003. Hän on
lisensiaattityössään "Huonosti vartioidut tyttäret"
käsitellyt Ruotsin vallan ajan lopun aikaa Hauholla aviottoman
syntyvyyden kautta.
Kirjoittajalla on vahvat
Hauho-siteet
Tiina Miettinen
allekirjoittaa
työsopimustaan pj. Leena
Sarkkolan ja sihteeri Irmeli
Isokivijärven myhäillessä
taustalla. |
Lapsuudestaan
asti kaikki vapaa-aikansa Hauholla viettäneen Miettisen
vaari Toivo Löyttyniemi perehdytti hänet ja innosti
tutkimaan Hauhon historiaa. - Päätin jo 14-vuotiaan, että
minusta tulee historiantutkija. Vaarini vei minua
mielellään Hauhon linnavuorille ja katsomaan uhrikiveä.
Hän jopa ehdotti, että ryhtyisin tutkimaan Hauhon
historiaa, Tiina Miettinen muistelee. - Oli siis luontevaa
lukion jälkeen tähdätä Tampereen yliopistoon
opiskelemaan historiaa.
Tiina Miettinen luonnehtii
itseään tutkijana tarinankertojatyypiksi. Häntä
puhuttelevat ihmiskohtalot. - Tieteellisesti sanoen olen
mikrohistoriallinen eli olen kiinnostunut tavallisista
ihmisistä, heidän arjestaan ja elinympäristöstään.
Hauholaisen 1700-luvulla eläneen ihmisen kautta voi peilata
historiaa laajemminkin, Miettinen linjaa. |
Hauho on merkittävä pitäjä
Suomen historiassa
Tutkitun ja kirjoitetun Hauhon
historian puuttuminen 1500-luvulta eteenpäin on ollut suuri
puute, eräänlainen "musta aukko". Hauhoa voidaan
pitää erittäin merkittävänä pitäjänä
valtakunnallisestikin. Esimerkiksi Hauholla on monia huomattavia
vanhoja kartanoita, joiden isännät ovat näytelleet tärkeitä
rooleja koko Suomen historiassa. Tutkittua ja kiinnostavasti
kirjoitettua historiaa voi hyödyntää myös matkailullisesti.
Onhan monet näistä kartanoista ja tiloista nykyisin
matkailukäytössä.
Hauhon historian toinen osa
käsittää noin kolmensadan vuoden ajanjakson 1500-luvulta
1800-luvulle. Teoksen on määrä valmistua tämän vuosikymmenen
loppuun mennessä.
|
