.

Hauhon historian III osan kirjoitushanke


Hauho-Seuran puheenjohtaja Anne Nieminen (vas.) ja Hauho-Seuran sihteeri Irmeli Isokivijärvi seuraavat, kun FT Ilkka Teerijoki allekirjoittaa sopimuksen Hauhon pitäjähistorian kolmannen osan kirjoitustyöstä. Kuva: Jouni Lehtonen.

Tiedote 11.11.2013

HAUHON HISTORIA III:N KIRJOITUSHANKE KÄYNTIIN

Hauho-Seura ry. on päättänyt ryhtyä tekemään Hauhon pitäjähistorian kolmatta osaa. Kirjoitushanke toteutetaan vuosina 2014-2018. Sopimus kirjan tekijän kanssa allekirjoitettiin maanantaina 11. marraskuuta Hauhotalossa.

Nykytilanne 

Hauhon historiaa on valmiina kaksi osaa, jotka kattavat ajanjakson esihistoriasta 1800-luvulle. Hauhon historian toinen osa valmistui 2009 kotiseutuyhdistys Hauho-Seuran kustantamana.

Kirjoitushanke Hauho-Seura on asettanut historiatoimikunnan ja päättänyt lähteä kustantamaan puuttuvaa kolmatta osaa, joka kattaa itsenäisen Hauhon kunnan (1868-2008) ajan historian. Kirjoittajaksi on lupautunut dosentti, filosofian tohtori Ilkka Teerijoki. Hän aloittaa kirjoitustyön vuoden 2014 elokuussa.

Tavoitteena on, että Hauhon historian kolmas osa valmistuu 2018, jolloin Hauho-Seura täyttää 70 vuotta ja Hauhon kunnan perustamisesta tulee kuluneeksi 150 vuotta.

Talous 

Historiahankkeen alustava talousarvio on noin 250 000 euroa. Summa on suuri pienen kotiseutuyhdistyksen hallinnoitavaksi, mutta jo Hauhon pitäjähistorian toisen osan rahoittamiseksi Hauho-Seura yhteistyökumppaneineen keräsi varoja noin 100 000 euroa.

Varainkeräys kolmatta osaa varten on ollut käynnissä toisen osan julkaisemisesta alkaen ja Hauho-Seuralla on jo koossa tällä hetkellä 50 000 euroa. Hämeenlinnan kaupunki on päättänyt varata vuosien 2015-2017 talousarvioihinsa vuosittain 30 000 euron summan, yhteensä 90 000 euroa, Hauhon historian kolmannen osan kirjoitushankkeeseen. Mutta vielä lähes puolet historiateoksen vaatimista euroista puuttuu.

Hankkeeseen toivotaankin kaikkien hauholaisten ja Hauhon historiasta kiinnostuneiden apua. Auttaa voi mm. osallistumalla tilaisuuksiin ja ostamalla Hauho-tuotteita, sillä rahalähteitä ovat erilaisten Hauho-tuotteiden myynti, tapahtumien järjestäminen, talkoot, arpajaiset, apurahat sekä lahjoitukset yksityisiltä, yhteisöiltä ja yrityksiltä. Merkittävä tulonlähde on Hauhon historian toisen osan myynti. Kaikki kirjasta saadut myyntitulot käytetään kolmannen osan kirjoittamiseen.

Kirjoittaja 

Hämeenlinnalainen filosofian tohtori Ilkka Teerijoki on kokenut pitäjähistorioiden tekijä. Teerijoki viimeistelee parhaillaan Hämeenlinnan historiaa. Hän on kirjoittanut myös Tornionlaakson ja Tornion kaupungin historiat. Ilkka Teerijoki on väitellyt tohtoriksi Helsingin yliopistossa 20 vuotta sitten pitäjänmakasiinien historiasta. Nyt tehtävän historiateoksen ajanjaksossa häntä kiinnostavat erityisesti 1800- ja 1900-lukujen valtavat muutokset.
- Viime vuosisadan merkittävimmäksi tapahtumaksi Suomelle ja hauholaisille nostaisin vuoden 1918 kuohuntoineen. Suomen itsenäistyminen on monivaiheisen kehityksen tulos, jonka juuret juontavat pitkälle 1800-luvulle, Ilkka Teerijoki sanoo.

Lisätiedot Hauho-Seura ry:n tiedottaja Jouni Lehtonen, puh. 040 589 3313, hallitus@hauho-seura.fi.
Kirjan kirjoittaja FT Ilkka Teerijoki, puh. 050 373 8770

Hauhon historiatoimikunta:

Anne Nieminen, puheenjohtaja, Jouni Lehtonen, varapuheenjohtaja, Irmeli Isokivijärvi, sihteeri, Jarmo Heiniö, Alli Isotalo, Kaisu Koskue, asiantuntijajäsen, Leni Lustre-Pere, Leena Sarkkola, Aila Tapola ja Ulla Tupala


Hauhon historian II osan kirjoitushanke

Historiarahastoon

Hauho-Seura r.y.                                   Tiedote 31.7.2009

Suururakka päätökseen

Lähes tuhatsivuinen Hauhon historian toinen osa on valmis

Väenpaljoudestaan kuulu Hauhon kesätorielämä vilkastuu varmuudella entisestään lauantaina 1.8. Kotiseutuyhdistys Hauho-Seuran suurhanke on saatu päätökseen ja hartaudella odotettu Hauhon pitäjänhistorian II osa on hankittavissa torilta klo 8-14.

Lähes tuhatsivuinen historiateos on tuhti tieto- ja lukupaketti hauholaisesta elämän- menosta alkaen 1530-luvulta ja edeten aina 1860-luvun suuriin nälkävuosiin ja kunnallishallinnon uudistamiseen. Lukija pääsee askeltamaan menneisyyteen monien eri lähtökohtien kautta. Valtakunnallinen valtapolitiikka ja sen merkitys hauholaisten arkeen avautuvat sekä kokonaisuutena että yksittäisten henkilöiden elämänvaiheiden myötä. Vuosisatoja ovat leimanneet sodat ja niiden monimuotoiset heijasteet, on eletty läpi katovuosien, kamppailtu luonnonvoimia ja tauteja vastaan. Menneiden aikojen esivalta on pitänyt väkeä pinteessään säälimättömän ja alati kasvaneen verorasituksen kautta tavalla, johon verrattuna nykyinen verokarhun murina on lähes leppoisaksi luokiteltavaa hyrinää!

Pienelle kotiseutuyhdistykselle kirjahanke on ollut todellinen suurponnistus. Historiatoimikunnan puheenjohtaja Leena Sarkkola luonnehtii hankkeen kanssa kuluneita kuutta vuotta sekä työteliäiksi että monin tavoin vaiherikkaiksi. "Olen, samoin kuin varmaan usea toinenkin toimikunnan jäsen, viettänyt eräitäkin unettomia öitä miettien miten päästään eteenpäin tilanteissa, joissa kapuloita tuli rattaisiin eri tekijöiden muodossa. Se, että hauholaiset ovat niin innolla olleet asiassa mukana ja ahkeroineet varainhankinnassa on kuitenkin kannustanut jatkamaan, ja siitä tukijoukot ansaitsevat suuren kiitoksen."

Myös taloudellisesti hanke on merkittävä. Teoksen suoranaiset kustannukset ovat noin
160 000 euroa. Ja mittava talkootyö tämän päälle. "Tavoitteemme oli kunnianhimoinen: saada aikaiseksi tieteelliset tutkimuskriteerit täyttävä mielenkiintoinen teos, josta on sekä hyötyä että huvia. Jo varsin pian kävi selväksi, että alkuvaiheessa noin neljäsataasivuiseksi aiotun kirjan sivumäärä kasvaa huomattavasti. Lähdeaineisto oli tavattoman laaja ja uutta kiinnostavaa tietoa tuli esiin koko kirjoitusvaiheen ajan", Sarkkola kuvaa hankkeen etenemistä.

Tutkijoille ja historiaa harrastaville kirja toimii kaivattuna lähdeteoksena, mutta myös ns. tavalliselle lukijalle se tarjoaa monin tavoin palkitsevan, jopa viihdyttävän lukuelämyksen. Kerrontaa elävöittävät eri aihepiireistä kootut pienet tarinat ja sattumusten kuvaukset; otteita käräjäpöytäkirjoista ja kuvauksia pitäjän mielenkiintoisista henkilöistä ja tapahtumista. Muun kuvituksen ohella kirjassa on käytetty paljon kartta- ja asiakirja-aineistoja, jotka omalta osaltaan auttavat hahmottamaan ja paikallistamaan menneiden vuosisatojen elämää ja asuinympäristöä.

Kirjan ovat kirjoittaneet FL Tiina Miettinen ja FT Anneli Mäkelä-Alitalo. Aktiivisesti hankkeeseen osallistui historiatoimikunta, jonka paikallistietämys ja näkemykset ohjasivat ajoittain varsin särmikästä tutkimus- ja toimitustyötä koko prosessin ajan. Historiatoimikunnan puheenjohtajana toimi Leena Sarkkola, jäseninä olivat Irmeli Isokivijärvi, Harri Kalliokoski, Arvo Kokkala, Jouni Lehtonen, Leni Lustre-Pere, Antero Mantere, Heikki O.J. Maula, Salme Pohjola, Ulla Tupala ja Pentti Ylöstalo.

Hauhon historia II on myynnissä Hauhon kesätorilla, vanhan ns. puukoulun vieressä olevassa Hauhon Rouwasväen myyntikojussa lauantaina 1.8.2009 klo 8-14. Teoksen hinta on 75 euroa. Myöhemmin kirjan voi hankkia mm. Hauhon kirjastosta, Hauhon Isännöitsjijätoimisto Oy LKV:stä tai Ilosen Puutyö Ky:n tehtaanmyymälästä.

Lisätietoja: Leena Sarkkola, Hauho-Seuran puheenjohtaja, 040 743 1143
Jouni Lehtonen, Hauho-Seuran tiedottaja, 040 589 3313


HawuJoulun Sanomat 2008

Hauhon historian toinen osa on valmistumassa

Kauan odotettu Hauhon historian toinen osa on (viimeinkin!) saatu vaiheeseen, jossa käsikirjoitus on valmis, kuvat valittu ja kuvatekstit laadittu. Aineisto alkaa olla kutakuinkin kirjapainon porstuassa. Visuaalisen ilmeen kirjalle antava taittotyö on käynnissä. Tämän jälkeen laaditaan lopulliset hakemistot ja sitten – sähköiset tiedostot alkavat keskustelunsa painokoneen kanssa. Eikä aikaakaan, niin paperille jälki jää!

Yli kahdeksansataasivuisen kirjajärkäleen syntyminen on ollut lievästi ilmaisten pitkä ja vivahteikas prosessi, vaiheineen jos toisineenkin.

Lopputuloksen onnistumisen arvioivat lukijat ja heitä on arvatenkin paljon. Näin ainakin on lupa odottaa sen mielenkiinnon perusteella, jota kirjaa kohtaan on tunnettu.

Ihan HawuJouluun ei kirja siis ehtinyt, mutta sen voi kyllä jo varmasti luvata, että vielä tämän talven lumilla sen halukkaat käteensä saavat. Ja eikös se niin ole, että hyvää kannattaa odottaa. Asian niin vaatiessa, hieman pitempäänkin….!


Lehdistötiedote 7.3.2008
Mekkaloitsijat joutuvat jalkapuuhun
Hauholla juhlitaan historian hyväksi

Lauantaina maaliskuun 15. päivänä Hauhotalon pitopöydät notkuvat: mm. lohta, silliä, silakkaa ja sienicharlottaa alkupalaksi ja pääruoaksi katettua riistamureketta ryydittää rakuunakastike. Herkkuttelun kruunaa salaperäinen Hawulan herkku. Ohjelmatuokiot ja tanssi edistävät ruoansulatusta. Viidennen kerran järjestettävillä Illallistanssiaisilla kerätään varoja Hauhon pitäjähistorian kirjoittamiseen.

Hauho-Seuran ja Hauhon Keskikoulun Senioriklubin järjestämän illanvieton musiikista huolehtivat Lars Colérus, duo AnJa sekä tanssiorkesteri Paviljonki. Tervehdyssanat esittää Hauhon kirkkoherra Tapani Vanhanen.

Menneisyyden poluille juhlavieraat johdattelevat vieraat Hämeen linnan haisevalta linnan pihalta. Rääsyläinen nimeltään Juoppo-Eeva on vainunnut Hauhon pidot, jotka peittoavat Hämeenlinnan keväiset tarjoilut. Illan aikana saamme nähdä hänet ystävineen kallistelemassa kolpakkoaan ja huutelemassa hävyttömyyksiään.

- Olemme kaataneet hirven ja kaivaneet jalkapuun esiin, Hauho-Seuran puheenjohtaja Harri Kalliokoski kertoo juhlavalmisteluiden etenemisestä.
- Hämeen linnan elättien vierailusta on saatu vihiä, vihjaa Kalliokoski.

Taikuutta pimenevään kevätiltaan loihtii Taikuri Tuovinen, joka viihdyttää vieraita illan mittaan. Juhlaan saapuvien vieraiden pukeutuminen on vapaata. Mukaan kehoitetaan varaamaan pakollisena varustuksena vain iloinen juhlamieli ja käypä maksuväline, oravannahat tai pankkikortti kelpaavat kumpainenkin. Illalliskortti kannattaa hankkia ennakkoon. Niitä myydään mm. Hauhon kirjastossa tai niitä voi tiedustella numerosta 040 589 3313 tai sähköpostitse osoitteesta info@hauho-seura.fi.


HawuJoulun Sanomat 2007
Hauhon pitäjänhistorian 2. osa kalkkiviivoilla
Suururakka päätökseen kunnan juhlavuoden kunniaksi

Kunnallinen itsehallinto alkoi Hauholla 1868, joten kunta viettää ensi vuonna 140-vuotispäiviään. Vuotta juhlistaa myös jo muutaman tovin tekeillä ollut Hauhon pitäjänhistorian 2. osan julkaiseminen.

Alkuvaiheessa kirjaa työsti FL Tiina Miettinen, varsinaisen puristuksen tutkimus- ja toimitustöineen on kuitenkin tehnyt filosofian tohtori, Helsingin yliopiston historian dosentti Anneli Mäkelä- Alitalo.

Jo aiemmin useita pitäjänhistorioita toimittanut Anneli on työstänyt hauholaista historiateosta käymällä läpi tuhansia sivuja asiakirjoja ja muuta lähdeaineistoa. "Tutkijan ammattitaitoa on se, että jyvät erottuvat akanoista ja mukaan otettavat asiat ovat relevantteja kokonaisuuden kannalta", hän sanoo.

Hänen mukaansa työtä voi äärimmäisesti pelkistäen verrata myös talonrakennusprojektiin. "Asiakirjat ovat tiiliä, tutkijan osuus on laasti, jolla tiilet kootaan kokonaisuudeksi". Hyvän tutkijan ammattitaito ratkaisee, miten laasti pitää. On oltava tiedollinen valmius ja on oltava taito kirjoittaa johdonmukaista tekstiä, luonnollisesti, mutta ennen kaikkea on oltava kyky hahmottaa ja ymmärtää kokonaisuuksia ja eri asioiden, aikakausien yhteyksiä ja merkityksiä toisiinsa nähden. "Tätä työtä tekevälle ikääntyminen on pelkästään plussaa, sillä kokemuksella on painava merkitys." Anneli myös muistuttaa, että tiedollisella valmiudella ei tutkimustyössä tarkoiteta pelkästään perusasioiden, kuten vanhojen käsialojen tai ruotsinkielen hallintaa tai edes jonkun yksittäisen osa-alueen erinomaistakaan osaamista. "Asiat on myös osattava nivoa aiempaan tietoon ja niistä on voitava tehdä johtopäätöksiä."

Kullakin vuosisadalla on erityispiirteensä

Historiateoksen 2. osa kattaa aikakauden uuden ajan alusta kunnallishallinnon syntyyn eli Kustaa Vaasan ajasta 1860-luvulle. "Tavoitteeni ja punainen lankani on kertoa historian rikkaudesta. Toisaalta siitä miten erilaisia vuosisadat olivat, millaista oli 1500-luvulla, miten 1600-luvun läänityslaitos uudisti elämän, miten kehityttiin1700-luvulla ja miten 1800-luku oli taas aivan oma ja erilainen vuosisatansa. Toisaalta tuon esille miten erilaisia ihmisiä Hauholla on kautta historian elänyt. Yleiskäsitys menneestä on tietysti talonpoikainen, mutta on paljon muutakin", Anneli selvittää. Ja sanoo toiveenaan ja tavoitteenaan olevan niin elävästi kirjoitetun lopputuloksen, että lukija kokee rokokooperuukkien ja krinoliinihameiden suorastaan hipaisevan itseään. "Sillä ajatella: tässä, juuri tälläkin paikalla on tepasteltu sellaisiin pukeutuneena!"

Hyvä historia tarkastelee asioita eri näkökulmista

Varsinaista toimitustyötä on edeltänyt systemaattinen uppoutuminen laajaan lähdeaineistoon. Tietoja löytyy mm. voudintileistä, läänintileistä, sekä 1620-luvulta alkaen myös tuomiokirjoista, joita on kertynyt tutkimusajanjakson aikana useita satoja niteitä. Maakirjakartat ja muut kartat ovat niin ikään tärkeää lähdemateriaalia, niitäkin löytyy jo 1600-luvun aineistosta. Kokeneella tutkijalla on lisäksi "näppitietoa" lähteistä, joista saa omaa tutkimusta tukevaa täydennystä ja tietoa uusien, joskus yllättävienkin lähteiden äärelle. Monipuolisen lähdeaineiston käyttö antaa Annelin mukaan mahdollisuuden kiinnostavan ja asioita eri näkökulmista tarkastelevan historian kirjoittamiseen. "Historia on elämän kokonaisuus ja siihen kuuluu myös huumori, joka varsinkin vanhoja tuomiokirjoja lukiessa pilkahtaa tuon tuosta esiin. Uskon, että juuri tällaisten, joskus sinänsä pienimerkityksistenkin asioiden esiin tuominen on sitä, mikä pitää lukijan mielenkiinnon vireillä ja auttaa häntä oivaltamaan, että ihmiset ovat eri vuosisatojen aikana ajatelleet asioita kovin eri lähtökohdista kuin nykyään."

Vahvojen naisten tarinat eivät ole pelkkää niskavuorelaisuutta

Omaksi suosikkivuosisadakseen Anneli nimeää 1600-luvun. "Kaikki lähdemateriaalit ovat luettavissa ja niistä näkyy selkeästi ajan kuva: miehet ovat sodissa, naisten on silti selviydyttävä. Vahvojen naisten tarinat eivät ole pelkästään niskavuorelaista näytelmäkerrontaa."

Pitäjänhistorian toimittaminen on todellinen suururakka, joka kuitenkaan ei ole itseisarvo sinällään. Jos teos on hyvä, se toimii kiinnostuksen herättäjänä muuhun paikalliseen historiatutkimukseen. Syntyy ehkä erillisiä kylähistorioita, joku saattaa innostua jostain yksittäisestä tapahtumasta selvittämään asioita lisää kun haluaa ymmärtää enemmän syitä ja seuraamuksia. Miksi? on kysymys, joka yleensä johtaa johonkin.

Leni Lustre-Pere


Niskavuoren Sanomat 2007
Hauhon historian tukitalkoot saivat kokoon sievoisen summan historian hyväksi

Vuoden 2006 aikana Hauholla toteutettiin Hauhon historian tukitalkoot -niminen tukki- ja rahankeräys, jonka tuotto käytetään Hauhon historian toisen osan julkaisukustannuksiin. Hankkeen toteutti Hauho-Seura ja sen ”primus motorina” toimi maanviljelijä Heikki Maula Hankalasta.

Kerääjiä oli jalkautuneena eri puolille Hauhoa kaikkiaan yli kolmekymmentä. Tukkikeräyksessä kertyneet puut osti Metsäliitto. Tukeista kertyi rahaa kaikkiaan 3 847 euroa. Poliisiviranomaisten luvalla toteutetulla rahankeräyksellä saatiin kokoon kaikkiaan 10 105 euroa. Talkoilla toteutetusta keräyksestä aiheutuneet kulut olivat ainoastaan rahankeräysluvasta ja kirjanpidosta aiheutuneet 83 euron kustannukset, joten keräysten puhdas tuotto oli yhteensä 13 952 euroa.

Hauho-Seuran tilintarkastajat Matti Kess ja Pekka Pohjola ovat tarkastaneet keräyksen kirjanpidon sekä tilityksen ja selvitys keräyksen toteutumisesta on annettu Hämeenlinnan poliisilaitokselle maaliskuussa.

Keräys onnistui hyvin ja keräyksen tuotto ylitti keräystoimikunnan epävirallisen 10 000 euron tavoitteen. Kiitos kuuluu ahkerille kerääjille ja ennen kaikkea kansan karttuisalle kädelle.

Tukitalkoissa mukana olleille kerääjille järjesti Hauho-Seura viime Ystävän päivänä pienmuotoi­sen illanvieton Ilorannassa. Maistuvan iltapalan tarjosi Iloranta, joten keräystuottoja ei huvennut edes talkoolaisten maasutukseen.

Jouni Lehtonen


Seniori-lehti 2007
Hauhon pitäjähistoriaa tekemässä

Jokaisella itseään kunnioittavalla pitäjällä on historiansa - tutkittu ja kirjoitettu. Hauholla on mielenkiintoinen ja kunniakas menneisyytensä, jonka tunteminen ja hyödyntäminen on vajavaista, koska historiaamme luuraa edelleen vain arkistojen kätköissä. Nyt nuo historian lehdet ovat tulossa päivänvaloon, kaikkien saataville Hauhon historian toisen osan julkaisun myötä.

Hauhon pitäjähistorian ensimmäinen osa on yhteinen Hauhon kappeliseurakuntien Luopioisten ja Tuuloksen kanssa. Teos kattaa ajanjakson esihistoriasta keskiajalle, paikoin 1700-luvulle saakka. Ensimmäisen osan teko alkoi jo vuonna 1955, ja se ilmestyi kolmenkymmenen vuoden kuluttua, vuonna 1985. Teoksen julkaisivat ja kustansivat Hauhon, Luopioisten ja Tuuloksen kunnat.

Saman tien Hauholla haikailtiin jo toisenkin osan perään. Historiatoimikuntakin perustettiin valmistelemaan toisen osan julkaisua vuonna 1987. Kuntien taloustilanne kiristyi, joten esitykset pitäjähistorian jatkon julkaisusta raakattiin pois kunnan talousarvioista vuosi toisensa jälkeen.

Hauho-Seurassa virisi ajatus kirjan kustantamisesta erillisen varainkeruun kautta. Vuonna 1998 seura ohjasikin saamansa 50-vuotisjuhlamuistamiset Hauhon historiarahastoon, jonne kertyikin sievoinen 11 000 markan summa. Hauho-Seura lahjoitti sinne omista varoistaan toisen mokoman eli 10 000 markkaa. Toivo oli jälleen virinnyt.

Seura teki laskelmia julkaisuhankkeen budjetiksi. Niissä päädyttiin reiluun miljoonaan markkaan. Seura kääntyi Hauhon kunnan puoleen ja kunta heltyikin lupaamaan rahoitusta kolmanneksen verran. Hauho-Seuran hallitus päätti tällöin yksimielisesti lähteä varainkeruuseen ja Hauhon pitäjähistorian toisen osan julkaisijaksi.

Vuonna 2001 perustettu Hauhon Rouwasväenyhdistys ryhtyi myös pontevasti keräämään rahaa historiarahastoon. Yhdistysnuorikko lahjoitti jo saman vuoden lopulla rahastoon 10 000 markkaa. Vuonna 2003 päästiin vauhtiin oikein toden teolla. Rahastoa kartuttivat tuolloin Rouwasväen 1 000 euron lisäksi LC-Hauhon 1 000 euroa ja Hauhon Näyttämötaiteen Harrastajien lahjoittama 2 000 euroa.

Teokselle löydettiin vuonna 2003 myös tutkija ja kirjoittaja. Tampereen yliopiston kasvatti Tiina Miettinen oli käsitellyt Hauhon historiaa jo gradussaan sekä lisensiaattityössään "Huonosti vartioidut tyttäret. Avioton syntyvyys ja avioliitto hauholaisissa perheissä Ruotsin ajan lopulla." Hankkeen onnistumisen kannalta nähtiin eduksi palkata kirjoittaja, jolla on henkilökohtaisia siteitä Hauhoon. Tiina Miettinen uskaltautui kirjoittajaksi 1.9.2003 alkaen vaikka julkaisuhankkeen rahoitus oli vielä avoinna. Työsopimus laadittiin määräaikaisina pätkinä sitä mukaa kun rahaa oli koossa. Rahoitus järjestyi, ja työsopimus jatkui kirjoittajan kanssa keskeytyksettä maaliskuun 2006 loppuun. Tiina Miettinen ryhtyi väitöskirjatyöhön ja Suomen Sukututkimusseuran aikakausjulkaisu Genoksen päätoimittajaksi.

Hauho-Seura pyysi filosofian tohtori, dosentti Anneli Mäkelä-Alitaloa saattamaan julkaisuhanke loppuun. Hän toimittaa Miettisen kirjoittaman tekstin sekä täydentää ja kirjoittaa sitä lisää. Mäkelä-Alitalon oli helppo ryhtyä työhön, koska hän tunsi hankkeen erityisen hyvin, sillä olihan hän toiminut nykyisen historiatoimikunnan asiantuntijajäsenenä alusta, vuodesta 2003, alkaen.

Filosofian tohtori Anneli Mäkelä-Alitalo on Helsingin yliopiston Suomen ja Skandinavian historian dosentti ja eläinlääketieteellisen tiedekunnan tuntiopettaja. Hän on julkaissut parikymmentä kirjaa sekä suuren määrän tieteellisiä ja yleistajuisia artikkeleita. Erityisaloina hänellä ovat mm. vanhat käsialat ja asiakirjojen tulkinta, suomalaisen naisen vanhin menneisyys ja paikallishistoria.

Anneli Mäkelä-Alitalon ja miehensä, emeritusprofessori Ilkka Alitalon, yksi tärkeä säie hauholaisuuteen on Hauhon Niskavuori-näyttämö: He ovat hauholaisen kesäteatterin intohimoisia ystäviä ja vierailevat Miekan teatteriesityksissä joka kesä.

Julkaisuhankkeen rahoitus on nyt hyvällä mallilla. Rahaa on kerätty kaikkiaan lähes 90 000 euroa. Lisäksi Hauhon kunta on myöntänyt rahaa julkaisuhankkeeseen 71 000 euroa. Toimeliaimpia rahankerääjiä Hauho-Seuran lisäksi on ollut Hauhon Rouwasväki, joka on kerännyt viiden toimintavuotensa aikana yhteensä 10 000 euroa Hauhon historian hyväksi. Myös lukuisat yksityishenkilöt ovat tukeneet julkaisua vuosien saatossa merkittävillä summilla.

Myös Hauhon Keskikoulun Senioriklubi on tehnyt huomionarvoisen työn historian hyväksi. Senioriklubi on järjestänyt yhteistyössä Hauho-Seuran kanssa keväiset illallistanssiaiset vuodesta 2004 alkaen. Neljästi Hauhotalossa järjestetty maaliskuinen juhla on tuottanut historiarahaa kaikkiaan yli 12 000 euroa. Hyvän tuoton on mahdollistanut talkoilla valmistettu illallisruoka ja esitetty ohjelma. Lisäksi lukuisat tahot ovat kerryttäneet arpajaisvoittoja ja arpakauppa on käynyt. Illalliskortteja on myyty vuosittain 130-140.

Merkittävän varainkeruutyön on tehnyt senioriklubilainen Heikki Maula. Hän ideoi ja organisoi Hauhon historian tukitalkoot -keräyksen. Se toteutettiin vuoden 2006 aikana tukkikeräyksenä ja ovelta ovelle suoritettuna rahankeräyksenä. Vapaaehtoisia kerääjiä kiersi kylillä kaikkiaan kolmisenkymmentä ja keräyksen tuotto oli lähes 14 000 euroa.

Kiintoisa ja luettava Hauhon pitäjähistorian toinen osa ilmestyy syksyllä 2008. Kirjan kirjoittajat ovat FL Tiina Miettinen ja FT Anneli-Mäkelä-Alitalo. Teos käsittelee historiaamme keskiajan lopulta vuoteen 1868, Hauhon kunnan perustamiseen, asti. Kirjaa voi tilata mm. Hauho-Seuran internetsivujen kautta osoitteesta www.hauho-seura.fi tai sähköpostitse info@hauho-seura.fi. Toisen osan myynnistä kertyvä tuotto rahastoidaan kolmannen osan kirjoittamishankkeen hyväksi.

Jouni Lehtonen


                                                                             Lehdistötiedote 
                                                                                                 24.1.2006

HISTORIAN TUKITALKOOT KÄYNNISTYIVÄT HAUHOLLA

Hauhon pitäjähistorian toisen osan kirjoitustyö valmistuu tämän vuoden aikana. Sitä seuraa kirjan toimittaminen, taittaminen ja painaminen. Tällä hetkellä kirjan julkaisevalla Hauho-Seuralla on koossa rahat kirjoitustyön loppuun saattamiseksi. Rahaa tarvitaan vielä, jotta työ saadaan valmiiksi painotuotteeksi.

Hauhon historiatoimikunta on jäsenensä Heikki Maulan johdolla käärinyt hihansa ja käynnistänyt ”Hauhon historian tukitalkoot”. Varoja historiahankkeeseen kerätään talven aikana Hauholla suoritettavalla tukkikeräyksellä sekä Hämeenlinnan kihlakunnan alueella toimitettavalla rahankeräyksellä.

Toimikunnan tukkikeräysaluevastaavat vierailevat keräyslistojensa kanssa tammi-helmikuun aikana metsänomistajien luona. Tavoitteena on saada hyvälaatuista kuusitukkipuuta, jonka metsänomistaja kaataa ja katkoo määrämittaan ja toimittaa ajotien varteen, josta keräyksen suorittaja kuljettaa tukit kylien keräyspisteisiin. Metsäliitto ostaa tukit ja niistä saatava tuotto käytetään historiateoksen painatuskuluihin. Samanaikaisesti on käynnistynyt poliisin asianomaisella luvalla rahankeräys, jolloin metsänomistaja voi halutessaan vaihtoehtoisesti puiden sijaan lahjoittaa historiarahastoon rahalahjan.

Rahankeräys jatkuu tämän vuoden loppuun ja keräyksellä on tarkoitus kerätä varoja myös muiltakin kuin metsänomistajilta, alueen asukkailta ja esimerkiksi Hauhon historiasta kiinnostuneilta vapaa-ajan asukkailta.

Filosofian lisensiaatti Tiina Miettisen kirjoittama Hauhon pitäjähistorian toinen osa käsittelee Hauhon historiaa keskiajan lopulta kunnallishallinnon perustamiseen 1865.

Lisätietoja Keräystoimikunnan puheenjohtaja Heikki Maula, puh (03) 654 4810


HawuJoulun Sanomat 2005
HAUHON HISTORIAHANKE ETENEE AIKATAULUSSAAN                       
26.11.2005

Hauhon historian toisen osan kirjoittaminen etenee suunnitellusti. Hauho-Seuran palkkaama tutkija, filosofian lisensiaatti Tiina Miettinen on työskennellyt jo reilun kahden vuoden ajan kirjan parissa. Mikäli rahoitus järjestyy odotetusti, niin vuoden kuluttua kirjan pitäisi olla valmis. Tämänkin lehden sivuilta olemme saaneet lukea maistiaisina Tiinan työn tuloksia. Tässä lehdessä on artikkeli hopeisista Hauhon kirkon kirjaimista.

Julkaisutyön rahoituksesta suurin osa kerätään talkoiden, tapahtumien ja myyntityön tuotoilla. Hauho-Seura ja Hauhon Rouwasväenyhdistys ovat olleet ahkerimmat varainkerääjät. Varainkeruun tuotto yhdistettynä Hauhon kunnan myöntämään rahoitukseen ylittää piakkoin 100 000 euron rajan. Myös yritysten ja yksityishenkilöiden lahjoitukset sekä säätiöiden apurahat ovat kartuttaneet rahastoa. Mutta kirjan saattaminen painoasuun vaatii vielä paljon varoja.

Hauhon historian toisen osan ennakkomyynti alkaa ensi vuoden alkupuolella. Samoin käynnistyy vuoden 2006 alussa varainkeruukampanja, Hauhon historian "tukitalkoot", jossa voi lahjoittaa tukkipuita tai rahaa historiakirjan hyväksi. Keräys toteutetaan Hämeenlinnan kihlakunnan alueella.

Tulevia tapahtumia, joiden tuotto ohjataan historiahankkeeseen, ovat muun muassa Hauhon musiikkijuhlien Beethoven-konsertti Hauhon kirkossa, HawuJoulu-tapahtuma sekä Illallistanssiaiset Hauhotalossa maaliskuussa. Näiden tapahtumien pääjärjestäjinä ovat Hauhon Rouwasväki, Hauho-Seura ja Hauhon Keskikoulun Senioriklubi. Konsertin järjestetyissä ovat mukana myös Hauhon seurakunta ja Hauhon musiikkijuhlat. Rouwasväki ja Hauho-Seura ottavat mielellään vastaan myös ideoita ja yhteistyötarjouksia uusista tapahtumista ja tempauksista muiltakin toimijoilta.

Hauhon historian ensimmäinen osan ilmestymisestä on kulunut juuri kaksikymmentä vuotta. Teoksen kirjoitustyö jo käynnistyi viisikymmentä vuotta sitten. Vietämme siis Hauhon pitäjähistorian puolivuosisataisjuhlavuotta - toisen osan julkaisun kynnyksellä.

Jouni Lehtonen


Uutis-Häme:
HAUHON KIRKOSSA BEETHOVEN-KONSERTTI HISTORIAN HYVÄKSI  
     23.11.2005

Hauhon pitäjähistorian toisen osan kirjoittaminen edistyy aikataulussaan. Tutkija, filosofian lisensiaatti Tiina Miettinen on kirjoittanut teosta runsaan kahden vuoden ajan. Kirjoitustyö valmistuu ensi kesänä. Sen jälkeen on vuorossa kirjan toimitustyö ja taitto. Hauho historia II -teos on pukinkontissa toivelahjana jouluna 2006.

Tämä on totta, mikäli julkaisuhanke etenee suunnitellusti ja rahoitus toteutuu. Hauhon kunnan maksama rahoitus ja lahjoituksin, apurahoin, tempauksin ja myyjäisin kerätty eurosumma ylittää piakkoin 100 000 maagisen rajan. Teoksen saattaminen kirjaksi vaatii vielä muutaman kymppitonnin keräämisen. Hauholaisilla siis riittää vielä tekemistä pitäjähistoriansa toisen osan parissa.

Joulukuussa varainkeruuta tapahtuu esimerkiksi Hauhon Rouwasväenyhdistyksen tuottamassa Hämäläinen HawuJoulu -tapahtumassa Hauhon kirkonkylässä joulukuun 10. päivänä. Viikkoa aiemmin, lauantaina 3. joulukuuta hiljennytään Hauhon kirkossa kuulemaan kamarimusiikkia.

Tuolloin kirkossa saadaan maistiaisia Ludwig van Beethovenin jousikvartetoista, kun Radion sinfoniaorkesterin muusikoista koottu Hauhon musiikkijuhlien jousikvartetti konsertoi hyväntekeväisyyskonsertissa Hauhon historian hyväksi. Hauhon musiikkijuhlien taiteelliset johtajat ja puuhamiehet, sellisti Mikko Ivars ja viulisti Olli Kilpiö, soittavat yhdessä viulistien Emma Vähälän ja Reeta Maalismaan kanssa. Jousikvartetin jäseniä yhdistää, Radion sinfoniaorkesterin lisäksi, pitkäaikainen jäsenyys Virtuosi di Kuhmo -kamariorkesterissa.

Emma Vähälä, RSO:n 2. konserttimestari, on opiskellut Sibelius-Akatemiassa, jossa hän suoritti diplomin vuonna 2000. Lisäksi hän on opiskellut Kuhmon viulukoulussa sekä yksityisesti Pariisissa. RSO:ssa 1. viulua soittava Reeta Maalismaa on opiskellut Sibelius-Akatemiassa muun muassa korealaisen viuluprofessori Mi-Kyung Leen johdolla. Vuodesta 1998 alkaen RSO:n alttoviulistina soittanut Olli Kilpiö opiskeli Sibelius-Akatemiassa suorittaen diplomitutkinnon erinomaisin arvosanoin vuonna 1995. Vuosina 1998-2000 Kilpiö opiskeli Kölnin Musiikkikorkeakoulussa. Mikko Ivars opiskeli sellon soittoa Sibelius-Akatemiassa Martti Rousin johdolla, suorittaen diplomitutkinnon 1995 erinomaisin arvosanoin. Tämän jälkeen hän täydensi opintojaan eri mestarikursseilla. Vuodesta 1997 vuoteen 2003 Ivars työskenteli Suomen Kansallisoopperan orkesterissa, vuodesta 2003 lähtien hän on työskennellyt Radion sinfoniaorkesterissa. Mikko Ivars on myös Avanti! -kvartetin jäsen.

Muusikot soittavat konsertin ilman palkkiota. Hauhon musiikkijuhlien jousikvartetin jäsenet haluavat näin osaltaan taiteellisella työpanoksellaan osallistua hauholaiseen historiankirjoitukseen. Hauhon musiikkijuhlat järjestetään ensi heinäkuussa jo viidennen kerran. Musiikkijuhlat ja Hauho-Seura ovat tehneet hyvää tiedotus- ja markkinointiyhteistyötä juhlien alusta alkaen.

Hauhon Beethoven-konsertin järjestävät Hauhon Rouwasväenyhdistys ja Hauho-Seura yhteistyössä Hauhon seurakunnan kanssa. Konsertin tukijana on Hauhon Osuuspankki. Konsertissa kuullaan Beethovenin jousikvartetto G-Duuri, op. 18 nro. 2 ja jousikvartetto B-Duuri, op. 130.

Hauhon musiikkijuhlien jousikvartetin Beethoven-konsertti Hauhon kirkossa lauantaina 3.12.2005 kello 16. Liput 12 €. Lippuja ennakkoon Hauhon Kirjakaupasta, puh (03) 675 1192 sekä ennen konserttia ovelta.

Jouni Lehtonen


Keski-Häme:
Hauholla juhlittiin historiaa
HAUHOLAISET LAITTOIVAT JALALLA KOREASTI HISTORIAN HYVÄKSI      30.3.2005

Hauholaisten suurhanke, pitäjänhistorian toisen osan julkaisu, sai lisäpuhtia Hauhotalossa järjestetyistä illallistanssiaisista. Varainkeruu kotiseututyön hyväksi on joskus myös hauskaa juhlimista. Hauho-Seura ja Hauhon Keskikoulun Senioriklubi järjestivät Hauholla maaliskuun puolivälissä illanvieton, jonka tuotto käytetään Hauhon historian toisen osan kirjoittamiseen.

Illan avasi Hauholle kotiutunut Hahkialan kartanon isäntä Karl Fazer. Hän kehui hauholaisten intoa ja harrastuneisuutta perinteiden ja vanhan kunnioittamiseen. Musiikkipitoisesta ohjelmasta vastasivat "ruokapalkalla" sopraano Mari-Anni Hilander, harmonikkataitajat Heidi ja Henna Hieto sekä Lasse Colérus, joka viihdytti yleisöä flyygelin ja haitarin sävelin. Ylöjärven pelimannit solistinaan Kauko Virtanen tanssittivat juhlayleisöä pelimannimusiikin parhain paloin. Huvipaikan yleisestä järjestyksestä vastasi Hauhon Rouwasväen valpas järjestyksenvalvojapartio. Väriä juhlaan toi Lahdentaan kartanon herra, sotaneuvos Otto Ernst Boije, seuralaisineen. Hämeen Vanhan Linnan Killan elävöittäjäryhmän kustavilaisen ajan pukuloisto toi samalla tuulahduksen 1700-luvulta, mikä sopi mainiosti illan historialliseen teemaan.

Illan armoitettuna päätähtenä loisti emäntien kattama runsas illallispöytä. Emäntä Eine Korhosen johdolla Hauho-Seuran ja Hauhon Keskikoulun Senioriklubin ahkerat vapaaehtoisvoimat pyörittivät satoja lihapullia, raastoivat ja pilkkoivat salaatteja, perkasivat sillejä sekä koristelivat kakkuja. Illan noin 150 hengen yleisön suihin katosivat ruuat lähes viimeistä murua myöden. Illan erikoisherkku, mehukas villisian paisti, sai vaativammankin kulinaristin kiitoksen osakseen. Toki, kuivempikin muona olisi maittanut, sillä palanpainiketta löytyi Hauhotalolle loihditusta anniskeluravintola Hopeisesta Oravasta, jonka virvokemyynti kartutti myös historiarahastoa.

Varainkeruu on suururakka

Hauhon historian valmistuminen ei ole kiinni senteistä, vaan eurojakin vielä tarvitaan. Julkaisuhankkeen rahoituksesta vastaa Hauhon kunta 30 prosentin osuudella. Hauho-Seuran ja sen yhteistyökumppaneiden vastuulla on loput arviolta parinsadan tuhannen euron hankkeesta. Näinkin suuri hanke kotiseutuyhdistyksen toteuttamana vaatii rohkeutta.
- Hankkeen käynnistäminen vaati hiukan myös hulluutta, uskallusta hypätä tyhjän päälle ja luottaa omiin voimiin. Ja ainakin tähän saakka riski on kannattanut, vaikka välillä yöunet ovatkin menneet, Hauho-Seuran puheenjohtaja Leena Sarkkola tunnustaa.
Hän kiittää seuran hallitusta ennakkoluulottomuudesta ja uskalluksesta lähteä hankkeeseen. Samalla puheenjohtaja Sarkkola jakaa kiitoksensa hyville yhteistyökumppaneille, joita on löytynyt hauholaisista yhdistyksistä.
- Rouwasväki, keskikoulun seniorit, näyttämötaiteenharrastajat, leijonat sekä muutamat yritykset ja yksityiset lahjoittajat. Pienistäkin puroista kasvaa vuolas virta, puheenjohtaja Sarkkola luettelee tahoja, jotka ovat rahastoa kartuttaneet.
- Mutta rahaa tarvitaan vielä paljon. Tällä hetkellä rahoitus on varmaa tämän vuoden loppuun asti. Sen jälkeen edessä onkin iso kysymysmerkki, jos emme saa lisää yhteistyökumppaneja tai apurahoja, Sarkkola miettii. Myös Hauhon kunnan päättäjien ja kunnan johdon kiinnostus hanketta kohtaan askarruttaa.
- Kunta voisi osoittaa kiinnostusta hanketta kohtaan, muutenkin kuin vain maksamalla kolmasosan. Hanke on yhteinen, ja varmasti mielenkiintoinen lopputulos on myös yhteistä. Hyviä ideoita otetaan vastaan, ja myös hauholaisten yhdistysten ja yritysten toivon lähtevän mukaan esimerkiksi järjestämällä jonkun tempauksen historian hyväksi.

Tutkija kirjoittaa uutta ja korjaa vanhaa

Filosofian lisensiaatti Tiina Miettinen on Hauho-Seuran palkkaamana tutkijana kirjoittanut teosta täysipäiväisesti jo reilun puolentoista vuoden ajan. Työsopimuksen edellyttämä tahti on 16 sivua valmista tekstiä kuukaudessa.
- Menossa on kirjoitusvaihe. Kirjoitan uutta ja korjaan vanhaa sekä käyn läpi uusia lähteitä. Tässä työssä on mahdoton edetä järjestelmällisesti. Joskus on pakko tehdä suuriakin muutoksia ja lisäyksiä jo valmiiseen tekstiin, koska löytyykin uutta valaisevaa aineistoa, Tiina Miettinen kertoo työstään.

Nyt hän odottaa innolla matkaa Ruotsin Valtionarkistoon. Tutkijan päiväuni on löytää sieltä jokin jännittävä Hauhoa koskeva vanha asiakirja.
- Tukholmassa on useitakin Suomea koskevia vanhoja lähdesarjoja, joita ei ole kopioitu Suomeen. Vinkkejä näistä olen saanut tutkijakollegoilta, Miettinen hehkuttaa.

Hauhon pitäjänhistorian ensimmäistä osaa valmisteltiin kolmekymmentä vuotta. Se ilmestyi vuonna 1985 ja kattaa ajan jakson esihistoriasta keskiajan lopulle. Teoksessa käsitellään myös Hauhon kappeliseurakuntia Tuulosta ja Luopioista. Tekeillä oleva toinen osa keskittyy Hauhon tapahtumiin 1500-luvulta kunnallishallinnon aloittamiseen vuonna 1865.
Mikäli hauholaisten talkoointo säilyy ja rahoitus järjestyy, niin käsikirjoituksen pitäisi valmistua vuoden 2006 kesällä. Tämän jälkeen on edessä toimitus- ja painotyö. Uunituore historiakirja on kaiken kansan luettavana vuoden 2006 lopulla.

Niin, se illallistanssiaisten tuotto? Kuudesta seitsemään sivua valmista historiaa, ja ehkä muutama mehukas tarina tuleville tutkijoille. Eli kyllä hauholaisilla vielä iltamia riittää.

Jouni Lehtonen


Hauhon historiakirjahanke harppasi aimo askeleen                 5.5.2003 
HAUHO-SEURA PALKKASI HISTORIAN KIRJOITTAJAN

Hauhon historian toisen osan kirjoittamishanke etenee vauhdilla. Hauho-Seura on valinnut kirjoittajaksi tamperelaisen filosofian lisensiaatin Tiina Miettisen. Hänen työnsä alkaa 1.9.2003. Hän on lisensiaattityössään "Huonosti vartioidut tyttäret" käsitellyt Ruotsin vallan ajan lopun aikaa Hauholla aviottoman syntyvyyden kautta.

Kirjoittajalla on vahvat Hauho-siteet


Tiina Miettinen allekirjoittaa 
työsopimustaan pj. Leena 
Sarkkolan ja sihteeri Irmeli 
Isokivijärven myhäillessä 
taustalla.
Lapsuudestaan asti kaikki vapaa-aikansa Hauholla viettäneen Miettisen vaari Toivo Löyttyniemi perehdytti hänet ja innosti tutkimaan Hauhon historiaa. - Päätin jo 14-vuotiaan, että minusta tulee historiantutkija. Vaarini vei minua mielellään Hauhon linnavuorille ja katsomaan uhrikiveä. Hän jopa ehdotti, että ryhtyisin tutkimaan Hauhon historiaa, Tiina Miettinen muistelee. - Oli siis luontevaa lukion jälkeen tähdätä Tampereen yliopistoon opiskelemaan historiaa.

Tiina Miettinen luonnehtii itseään tutkijana tarinankertojatyypiksi. Häntä puhuttelevat ihmiskohtalot. - Tieteellisesti sanoen olen mikrohistoriallinen eli olen kiinnostunut tavallisista ihmisistä, heidän arjestaan ja elinympäristöstään. Hauholaisen 1700-luvulla eläneen ihmisen kautta voi peilata historiaa laajemminkin, Miettinen linjaa.

Hauho on merkittävä pitäjä Suomen historiassa

Tutkitun ja kirjoitetun Hauhon historian puuttuminen 1500-luvulta eteenpäin on ollut suuri puute, eräänlainen "musta aukko". Hauhoa voidaan pitää erittäin merkittävänä pitäjänä valtakunnallisestikin. Esimerkiksi Hauholla on monia huomattavia vanhoja kartanoita, joiden isännät ovat näytelleet tärkeitä rooleja koko Suomen historiassa. Tutkittua ja kiinnostavasti kirjoitettua historiaa voi hyödyntää myös matkailullisesti. Onhan monet näistä kartanoista ja tiloista nykyisin matkailukäytössä.

Hauhon historian toinen osa käsittää noin kolmensadan vuoden ajanjakson 1500-luvulta 1800-luvulle. Teoksen on määrä valmistua tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.


HAUHON HISTORIAKIRJAHANKE ON KÄYNNISTYNYT                 12.3.2003

Kotiseutuyhdistys Hauho-Seura on ryhtynyt suururakkaan. Hauhon historian jatko-osan kirjoittaminen on päätetty viimein käynnistää. Hanke on taloudellisesti mittava. Kustannukset kaikkinensa kohoavat jopa yli 200 000 euron eli kyseessä on "vanhassa rahassa" miljoonaluokan hanke. Kakkososan on suunniteltu kattavan ajanjakson isostavihasta Suomen itsenäistymiseen. Hankkeen arvioitu aikataulu on vuodet 2003-2009. 

Pienen kotiseutuyhdistyksen voimat ja varat eivät yksin riitä. Tarvitaan kansan karttuisaa kättä. Lisäksi niitä, jotka hattua kierrättävät. Hauhon kunta on sitoutunut hankkeeseen yhden kolmasosan verran kustannuksista. Kaksi kolmannesta on pienten tai toivottavasti vähän suurempienkin purojen solinaa. Rahavirtojen, jotka kartuttavat Hauho-Seuran historiarahastoa.

Historiarahastoon lahjoitettiin 2 000 euroa

Maaliskuun 11. päivänä 2003 Hauhon kirjastossa vahvistettiin jälleen uskoa hankkeen onnistumiseen. Hauhon Rouwasväenyhdistys r.y. ja LC-Hauho lahjoittivat rahastoon tempauksillaan keräämiään tuottoja 1 000 euroa kumpainenkin käytettäväksi Hauhon pitäjähistorian kirjoittamiseksi.

Hauho-Seuralle lahjoitetuilla varoilla arvioitiin kirjahankkeen edistyvän noin neljän sivun verran. Neljäsataasivuiseksi arvioitu Hauhon historian toinen osa vaatii vielä tempauksen, jos toisenkin.


Leni Lustre Pere Hauhon Rouwasväen yhdistyksestä ja Reijo Saarinen LC-Hauhosta luovuttivat puheenjohtaja Leena Sarkkolalle 1000 euron lahjasekit kumpainenkin.

Työryhmä valmistelee kirjahanketta
.

Työryhmään kuuluvat: Emäntä Eine Korhonen (vas), Yläasteen rehtori, FM Kari Hämäläinen, rikosylikonstaapeli Reijo Saarinen, FM Ulla Tupala, tutkija, FM Leena Sarkkola, kirjastonjohtaja, FM Irmeli Isokivijärvi (takana vas), Viestintäpäällikkö Leni Lustre-Pere sekä kulttuurituottaja Jouni Lehtonen.
Hauho-Seura on nimennyt historiakirjahanketta valmistelemaan historiakirjatyöryhmän, jonka vastuulla on hankkeen alulle saattaminen ja varainhankinta. Työryhmä ottaa mielellään vastaan ideoita varainhankinnasta. Alkuvaiheessa se kannustaa etenkin kyliä ja kyläyhdistyksiä aktivoitumaan mukaan hankkeeseen.

Vuosi 2003 käytetään suunnitteluun ja hankkeesta tiedottamiseen, varainkeruun tehostamista unohtamatta. Vuonna 2004 olisi tarkoitus koota kirjan sisällöstä vastaava historiatoimikunta ja palkata ammattitutkija keräämään aineistoa ja kirjoittamaan. Kirjan valmistumista voitaneen odotella vuosikymmenen lopulla.

 

HAUHON HISTORIARAHASTO

Varainkeruuta varten Hauho-Seura perusti 50-vuotisjuhlavuonnaan v. 1998 historiarahaston, johon kertyneet varat ohjataan pitäjähistorian kirjoittamiseen. Tuolloin Hauho-Seuraa huomioineet tahot lahjoittivat rahastoon n. 11 000 mk (1 850 €) ja seura päätti laittaa juhlavuonnaan rahastoon 10 000 mk (1682 €).

Rahastoa ovat kartuttaneet muun muassa:

18.10.1998

Hauho-Seura 50 v. muistamiset

11 000 mk (1 850 €)

1999

Hauho-Seura r.y.

10 000 mk (1 682 €)

18.12.2001

Hauhon Rouwasväenyhdistys r.y.

10 000 mk (1 682 €)

Vuosi 2003
Hauhon kunta, vuosi 2003 10 000 €

11.3.2003

Hauhon Rouwasväenyhdistys r.y.

1 000 €

11.3.2003

LC-Hauho

1 000 €

23.4.2003 Hovinkartano, korvaus pihatalkoista 300 €
4.5.2003 Hauho-Seuran luentotilaisuus 290 €
yksityslahjoitus 1 000 €
10.10.2003 Hauhon Näyttämötaiteen Harrastajat ry. 2 000 €
VUOSI 2004
Hauhon kunta, vuosi 2004 30 000 €
Hovinkartano, korvaus siivoustalkoista 350 €
20.3.2004 Illallistanssiaisten tuotto 3 000 €
21.4.2004 SKR:n Hämeen Rahaston stipendi 10 000 €
Karl Fazer, Hahkialan kartano 1 000 €
Sukututkimuspäivä, Tampere kirjamyyntiä 377 €
6.6.2004 Yksityislahjoitus 1000 €
4.8.2004 Hovinkartano, korvaus pihatalkoista 250 €
16.8.2004 Hauhon Rouwasväen yhdistys r.y. 2 000 €
23.8.2004 Elomessujen kirjamyyntiä 405 €
7.9.2004 Heimoliiton kirjavaraston siirtotalkoot 150 €
Suomen Lääketieteen hisrorian seura
- Puntilan isäntä -esityksestä
100 €
Hauhon vaalipaneeli, kahvikassa 36 €
9.12.2004 Petri Karosen luento, kahvikassa 70 €
11.12.2004 HawuJoulu, Hauho-Seuran myyntiä 291 €
HawuJoulut 02-04, Lumijärven kahvikassa 53 €
Seppo ja Terhi Soittila, joulukorttirahat 50 €
Seppo Soittila, Pihateatterin penkkivuokra 50 €
Hämeenlinna-Seura ry.
- Puntilan isäntä esityksestä
50 €
Vuoden 2004 kesätorimyynti 1 130 €
Vuoden 2004 haastekampanja 1 355 €
Vuoden 2004 tukimaksuja 951 €
Vuoden 2004 kirjamyyntiä
- Hauhon Kirjakaupassa
- Internetin kautta
- Hämeen Heimoliiton toimistolla
1904 €
Vuosi 2005
15.1.2005 Sukututkimuspäivät. Tampere, kirjamyynti 225 €
29.1.2005 Kadonneen oravannahan metsästys -paikallishistoriaseminaari 280 €
Hauhon kunnan osuus 10 000 €
19.3.2005 Illallistanssiaisten tuotto 3 000 €
27.6.2005 Niskavuori-seminaarin tuotto 2 000 £
Kesän tuotemyynti torilla ja museolla 910 €
Kirjamyynti 01-06/2005 
- Hauhon Kirjakauppa 556 €
- Sukututkijain Kirjakauppa 276 €
Haastekampanja 200 €
Vuoden 2005 tukimaksuja 563 €
Pertti Junnilan syntymäpäivämuistamisia 60 €
23.10.2006 Seppo Soittila, Pihateatterin penkkivuokra 50 €
3.12.2005 Beethoven-konsertti 600 €
10.11.2005 HawuJoulun kirjamyynti 200 €
Kirjamyynti 07-12/2005 
- Hauhon Kirjakauppa 403 €
27.12.2005 Hauhon seurakunta, lahjoitus 1 000 €
Hauho-Seura r.y. 4 000 €
Vuosi 2006
Mikkolan sukukirjahaaste 220 €
Tukimaksuja 420 €
Hauhon kunnan osuus  21 000 €
19.3.2006 Illallistanssiaisten tuotto 4 000 € 
Tukikeräyksen tuotto 13 952 €
Lahjoitukset v. 2006 7 162 €
Vuosi 2007
10.3.2007 Illallistanssiaisten tuotto 2 000 €
Lahjoitukset v. 2007 1 076 €
Vuosi 2008
Yksityishenkilön lahjoitus 8 000 €
15.3.2008 Illallistanssiaiset 2 500 €

YHTEENSÄ

160 108 €

Hauho-Seura ottaa vastaan lahjoituksia Hauhon historian toisen osan kirjoitushankkeen hyväksi.

Hauho-Seuran tili on:

  • SP Hauho 425210-4643

Liity nyt myös Hauho-Seuran jäseneksi. Klikkaa jäsenlomakkeeseen.

hallitus@hauho-seura.fi
päivitetty 13.11.2013